Kemopetrol: Teleport

Teleport on Kemopetrolin viides albumi. Levy julkaistiin jo maaliskuun lopulla, mutta bändi ei ole juurikaan pitänyt meteliä itsestään. Viime kesänä kaikilla suurimmilla festareilla esiintynyttä bändiä ei tänä kesänä nähty yhdenkään ison festivaalin lavalla, vaan yhtye on viime aikoina keskittynyt heittämään lähinnä klubikeikkoja. Uudelta levyltä ei oikeastaan ole irronnut hittejä radioon, ja siltä onkin julkaistu vain yksi ainoa sinkkubiisi.

Kemopetrollin tuorein levy on kansiaan myöten kasarisävytteinen. Tiukkaan kasaripoljentaan törmää monissa levyn biiseissä, ja muutenkin levyllä on kikkailtu aiempaa enemmän. Biisien sanoitukset ovat silti edelleen nokkelia ja kuuntelemisen arvoisia.

Albumin aloituskappale Already Home kulkee mukavasti, ja on kelpo kipale. Tähän kasarityyliset keybord-soundit sopivat loistavasti. Levyltä julkaistu sinkkubiisi Planet ei edusta levyn parhaimmistoa. Biisin pilaavat halvan kuuloiset kasarityyliset taustat. Kertosäkeeseen tultaessa meininki kuitenkin paranee hieman.

Planetin lisäksi biisi nimeltään Overweight and Underage sortuu liialliseen erikoisuuden tavoitteluun. Laulu on osittain miksattu kuulostamaan typerän futuristiselta, ja lopputuloksena onkin lähinnä tekotaiteellinen viritelmä.

Levyn onnistuneimpiin kappaleisiin kuuluu Private Encore, jossa kuullaan Laura Närhen lauluäänen parasta puolta. Herkän heleät vokaalit ja pehmeät saundit tekevät biisistä kauniin. Hitaamman puoleinen kipale toimii hienosti, ja Lauran ääntä on tässä biisissä mukava kuunnella.

Levyn alkubiisien kasariyritelmät haihtuvat onneksi eteenpäin mentäessä, ja levyn loppupää kuulostaa jo aikuismaisemmalta Kemopetrolilta. Biisit You Heal, Turn Immortal, Am I Going To Heaven ja Facing Yourself kuulostavat vanhalta, mutta onnistuneesti uudistuneelta Kemopetrolilta.

Erikoismaininnan ansaitsee myös biisi nimeltään You Don’t Feel The Same, joka on onnistuneen hyväntuulinen kokonaisuus ilman turhia kikkailuja.

Kemopetrol yrittää tällä levyllä olla ajoittain vähän liiankin pop. Halvan kasarityyliset taustat eivät joka biisissä toimi edukseen. Bändi on selvästi päättänyt yrittää jotain erilaista. Albumilta löytyy hyvin vähän niin sanottua hittimateriaalia, eikä levy ehkä ihan kolahda bändin aikaisemmasta materiaalista tykänneisiin. Vinkiksi vanhoille faneille, että levy avautuu vähitellen. Eli kannattaa kuunnella loppuun asti.

Vaikka levy ei mikään nappisuoritus olekaan, täytyy yhtyeelle antaa tunnustusta rohkeasta yrityksestä.

Pisteet 2/5