Lovex

Tamperelainen Lovex -yhtye nousi listojen kärkeen viime keväänä Guardian Angel -singlellään. Stara tapasi yhtyeen Tammerkosken Sillalla -festivaalin backstagella. Theon ja Sammy ehtivät kertoa yhtyeen kuulumisia muiden keskittyessä pleikkakisaan jättimäisen plasmatelevision edessä.

Molemmille rock-tähdille musiikki on ollut luonnollinen uravalinta.

- Sisko soitti nuorempana pianoa ja isä on kotilaulaja. Minäkin lauloin jo lapsena Lionel Richien tahdissa. Olen pitänyt laulamisesta pienestä pitäen, Theon kertoo.

- Meidän suvussa haitari on ollut kova juttu, ja minullakin oli joskus sellainen pieni hanuri, Sammy muistelee.

- Pieni hanuri sinulla on vieläkin, Theon heittää väliin.

Varsinaisiin bändikuvioihin pojat päätyivät perinteisellä kaavalla.

- Kavereilla oli bändi ja ne soittelivat Rage Against The Machinea, mutta niillä ei ollut laulajaa. Sitten menin kokeilemaan ja sitä kautta lähdin mukaan bänditouhuihin ja aloin soittamaan kitaraa, Theon kertoo.

- Yläasteikäisenä diggailin isompia poikia, kun ne soittivat sähkökitaraa ja heiluttivat tukkaansa. Se näytti mahdottoman komealta ja tytöt kirkui, joten pakkohan sitä oli ostaa oma kitara. Siitä on nyt reilut kymmenen vuotta, Sammy muistelee.

Theonilla oli yläasteikäisenä The Mushrooms -yhtye, joka soitti Rage Against The Machinen musiikkia. Sammy puolestaan hankki osaamista bändikoulussa, jossa soitettiin bluesia ja suomirockia. Lovex muodostui lopulta muutamien baari-iltojen tuloksena.

- Perustimme bändin alun perin Uniklubin Jussin kanssa, joka on tämän bändin ensimmäinen laulaja. Kännissä puhuttiin aina, että perustetaan bändi. Aloimme tehdä biisejä etsiä jengiä ympärille. Suurin osa löytyikin sitten kaveripiiristä, kuten basisti ja kitaristi, jotka ovat myös alkuperäisestä kokoonpanosta.

Hämeenkyröläisten koulukaverien muodostama yhtye sai nykyisen muotonsa, kun vokalisti Theon ja rumpali Julian tulivat mukaan kaksi vuotta sitten. Bändiä samalla vaihtanut Theon korvasi yhtyeessä Jussin, jonka aika ei enää riittänyt kahdelle menestysyhtyeelle.

- Uniklubi sai levytyssopimuksen ja Jussi päätti, ettei aika riitä enää kahteen yhtyeeseen. Meillä kävi sitten muutama laulaja kokeilemassa ja muistimme Theonin eräästä toisesta pumpusta ja pyysimme koelauluun. Saatiin samalla myös uusi rumpali ja hommat alkoivat näyttää hyvältä, Sammy kuvailee.

Yhtye sai levytyssopimuksen yllättävän helposti, sillä loputon levy-yhtiöissä kiertäminen ja demojen lähettely ei ollut tarpeellista.

- Teimme vain yhden ainoan demon, joka päätyi ystävien kautta oikeille henkilöille. Ne ottivat yhteyttä ja teimme ensimmäisen levytyssopimuksen. Diili tehtiin Bullheadin kanssa, joka neuvotteli sopimuksen EMI:n kanssa, jotta saatiin markkinointivoimaa, Theon kertoo.

Ensimmäinen demo jäi suunnitelmista huolimatta julkaisematta, ja pian yhtyeen ensimmäinen single Bleeding nousi monille soittolistoille.

- Itse asiassa se ei aivan jokaiselle soittolistoille noussut, mutta tarpeeksi moni sen löysi, että pääsimme singlelistalle.

- Se oli todella hyvä pelinavaus. Saatiin se ensimmäinen näkyvyys ja muutamilla kanavilla se oli hemmetin kauan listoilla. Sitten Guardian Angel hoiti homman purkkiin.

Keväällä julkaistu yhtyeen läpimurtohitti Guardian Angel on jo vuosia vanha kappale.

- Guardian Angel taisi lähteä niin, että Vivianilla oli biisin idea kehiteltynä. Sitten sitä vähän paikkailtiin, eli jokainen sävelteli sinne omiaan.

Tampereen uusi rock-nousu kyti jo 90-luvulla

Tampere tunnettiin 80-luvulla suomirockin mekkana, mutta 90-luvulla seurasi rockin lama. 2000-luvulla Mansesta on kuitenkin ponnistanut taas useita menestyviä rock-yhtyeitä. Lovexin mukaan menestyksen siemenet kylvettiin 90-luvulla konemusiikin kulta-aikana.

- Dancepop ei ollut koskaan Tampereen juttu. Moni rock-bändi yritti luoda silloin uraansa, mutta musiikkiteollisuus oli vähän lamakaudessa. Siellä jyräsivät Aikakoneet ja Movetronit. Tampere on vanha rock-kaupunki, joten nyt kun rock on taas isompi juttu, niin Tampere alkaa nostaa päätään, Theon kuvailee.

Tamperelaisyhtyeiden keskinäiset välit eivät ole kuitenkaan kovin lämpimät, sillä musiikkibisneksessä kilpailu on kovaa.

- Uniklubin kanssa on tullut oltua tekemisissä aika paljon, kun he ovat myös Hämeenkyröstä. Muista, kuten Negativesta ja Flinchistä, en tiedä kyllä ketään henkilökohtaisesti, Sammy kertoo.

- Kyllähän niihin aina kaduilla törmää, mutta ei mitään suurempia. Osalla bändistä on kyllä kavereita niissä yhtyeissä, Theon jatkaa.

Joissain lehtijutuissa on kirjoitettu, että Lovex olisi kiitoksen velkaa Negative ja HIM -yhtyeille. Lovexin Sammy ja Theon ovat kuitenkin asiasta eri mieltä.

- Ne ovat tehneet paljon sen eteen, että englanninkielinen rock’n’roll on saanut Suomessa isompaa jalansijaa, mutta en näe siinä mitään muuta. Ne ovat tehneet paljon suomalaisen rockin eteen, mutta niin ovat monet muutkin yhtyeet, Theon kertoo.

Lovex ei pidä kiirettä ulkomaiden valloituksen kanssa, mutta suunnitelmissa Suomen rajojen ylittäminen toki on.

- Täytyy toivoa, että sinne päästään. Aina on puheita, mutta pitää vain toivoa, että näin tulee tapahtumaan. Veikkaan, että Guardian Angel -video tulee tekemään aika hyvää jälkeä, jos se sinne pääsee, Sammy.

Vielä tunti ennen keikan alkua yhtyeen muut jäsenet keskittyvät sohvalta käsin pleikkarikisaansa. Tällä kertaa backstage on siis hyvin varusteltu, mutta aina taso ei ole yhtä hyvä. Yhtyeen raiderissa pyritään kuitenkin pysyttelemään aivan tavanomaisissa toiveissa.

- Meillä ei ole tapana mennä päissään lavalle, mutta yleensä raiderista löytyy keskiolutta, siideriä ja vähän jotain vahvempaakin. Sitten jotain pientä naposteltavaa, kuten hedelmiä ja sipsejä.

“Reissaaminen on aika raskasta, kun tällaisella poikaporukalla kulkee.”

Kulunut kesä jää monille mieleen Lovexin läpimurtokesänä. Yhtyeen taival ei ole ollut kuitenkaan pelkkään ruusuilla tanssimista.

- Tässä on ollut kaikenlaista, mutta päällisin puolin on hyvällä fiiliksellä. Keikat ovat menneet mukavasti ja porukkaa on ollut, Theon kertaa.

- Välillä on tullut pieniä notkahduksia, että tunnelma on kääntynyt epätoivon puolelle noilla reissuilla, mutta useimmiten se on muuttunut iloksi siinä illan myötä.

Suomen suvi onkin mitä parhainta keikka-aikaa, mutta nestetankkausta pitää harjoittaa joskus myös alkoholipitoisilla tuotteilla. Turneen tiimellyksessä voi silloin jäädä pahimmillaan fanit tapaamatta ja nimmarit antamatta.

- Reissaaminen on aika raskasta, kun tällaisella poikaporukalla kulkee. Kesäyönä kun tekee mieli sitä kaljaakin ottaa. Se käy yllättävän raskaaksi siinä neljäntenä päivänä, kun saapuu keikkapaikalle ja siellä on pieniä faneja vastassa. Sitä on ihan innoissaan, mutta ei kehtaa tulla keikkabussista ulos, kun haisee niin pahalle, Theon naureskelee.

Pitkillä keikkamatkoilla yhtyeet joutuvat usein viihtymään tien päällä jopa kymmenen tuntia yhteen menoon. Lovex on ratkaissut ajankäyttönsä perinteisin keinoin.

- Keikkabussistamme löytyy taulu-tv ja PlayStation. Tosin meillä on siihen vain yksi peli. Sitten meillä on mukana ”miehekkäät” pelikortit. Katselemme bussissa myös paljon leffoja, ja siinä aika kuluu mukavasti, Sammy päättää ja pojat suuntaavat valmistautumaan keikkaansa.

Jocka Träskbäck