Heavy Rain on elokuvallisten pelien mielenkiintoisin tulokas pitkiin aikoihin. Ranskalaisen Quantic Dreamin työstämä peliuutuus onkin pelkän pelin sijaan draamaleffan ja pelin sujuva välimuoto, jossa pelaaja pääsee elokuvallisen kerronnan keskipisteenä jahtaamaan Origami-nimistä sarjamurhaajaa.
Tarina lähestyy sarjamurhaajaa neljällä toisistaan poikkeavalta taholta, joissa kaikissa pelaajalla on olennainen osuutensa. Mukana hahmoina ovat FBI-agentti Jayden, etsivä Shelby, arkkitehti Ethan Mars sekä muotikuvaaja Madison Paige. Selkeän elokuvallisuuden johdosta peliä tulee arvostella myös käsikirjoituksensa osalta, ja sujuvasti etenevänä se ansaitseekin runsaasti kiitosta ja tuo pelimaailmaan jotain aivan uutta.
Tarinan eteneminen tuntuu ensin olevan ilahduttavan pitkälle pelaajan vallassa, tai ainakin sellaisen kuvan peli pyrkii antamaan. Toisella pelikerralla käykin jo selvemmin ilmi, että pelaajan todelliset vaihtoehdot ovat varsin rajalliset. Pääroolissa onkin tarinan sijaan juuri pelaaminen, sillä esimerkiksi pattitilanteista ei edetä ennen halutun ratkaisun löytymistä. Pelaajan vaikutusmahdollisuudet tuntuvat siitä huolimatta aluksi lähes rajattomilta.
Tarina alkaa moniin muihin peleihin verraten yllättävän verkkaisesti rakentamalla ensin kaikessa rauhassa pelaajan suhdetta hahmoihin. Kuvakerronta on läpi pelin vahvan elokuvallista sekä leikkauksineen että ohjauksineen. Myös pelin grafiikka ja ääninäytteleminen ovat onnistuneet hyvin, ja erityisesti ihmishahmojen uskottavat ilmeet ansaitsevat suitsutusta. Jostain syystä hahmojen liikkuminen on kuitenkin jäänyt viimeistelemättä. Painostavan synkkä ja rankkasateinen tunnelma on kiteytetty hyvin taustalla rullaavaan musiikkimaailmaan. Kielitaidottomille pelaajille pelistä löytyy myös suomenkielinen tekstitys, jota ei kuitenkaan nyt testattu.
Heavy Rain on parhaimmillaan ensimmäisellä pelikerralla kuten elokuvat yleensäkin. Loppuratkaisun jälkeen tunne on kuin pitkän tunteikkaan elokuvan jälkeen. Tämän trillerielokuvan pelasi läpi noin 13 tunnissa.
Pisteet 4/5
Läpi män kirjoitti 26.05.2010 klo 01:44