Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA tunnetaan jalkapallon maailmanlaajuisena kattojärjestönä. Samalla sillä on poikkeuksellisen suuri valta jalkapallon ympärillä pyörivässä liiketoiminnassa.
FIFA voi käytännössä yksinvaltiaana määrätä, kuka saa toimia kansainvälisissä pelaajasiirroissa agenttina, ketä agentti saa edustaa, milloin tämä saa tavoitella uusia asiakkaita ja jopa kuinka suuren palkkion agentti saa työstään periä.
FIFA mennyt vallankäytössä liian pitkälle?
Nyt oikeudessa on selvitetty, onko FIFA mennyt vallankäytössään liian pitkälle. Epäilyksenä on ollut, että FIFAn määräysvalta on rajoittanut taloudellista kilpailua EU:n alueella.
FIFA eli Fédération Internationale de Football Association on kansainvälisen jalkapallon kattojärjestö, jonka alaisuudessa toimii eri maanosien ja maiden jalkapalloliittoja.
Tavalliselle penkkiurheilijalle järjestö tulee tutuksi esimerkiksi jalkapallon MM-kisoista. Kulissien takana FIFA myös laatii yleismaailmallisia sääntöjä, joilla ohjataan kansainvälisen ammattilaisjalkapallon toimintaa.
FIFA päättää, millä ehdoilla muut saavat tehdä bisnestä. On erikoista muuhun yritysmaailmaan verrattuna, että yksi vaikutusvaltainen järjestö voi päättää, saako joku muu perustaa yrityksen ja päästä samoille markkinoille.
FIFA on myös asettanut ehtoja lisenssin saamiselle ja säilyttämiselle.
Järjestö voi vaatia hankkimaan lisenssin ja maksamaan siitä erillistä maksua vuosittain. Sama järjestö voi määrätä, millaisia asiakkaita muut saavat ottaa, milloin he saavat tarjota palveluitaan kilpailijan asiakkaalle ja kuinka paljon he voivat veloittaa työstään.
FIFA:n jalkapalloagentteja koskevissa säännöissä on juuri tällaisia seikkoja. Agentin on hankittava FIFA:n lisenssi voidakseen tarjota tiettyjä kansainvälisiin pelaaja- ja valmentajasiirtoihin liittyviä palveluita. FIFA on myös asettanut ehtoja lisenssin saamiselle ja säilyttämiselle.
Järjestö on esimerkiksi rajoittanut tilanteita, joissa sama agentti voi edustaa pelaajasiirron eri osapuolia. Se on määrännyt agenttipalkkioille enimmäismääriä, jotka sidotaan esimerkiksi pelaajan tai valmentajan palkkaan tai siirtokorvaukseen.
FIFA säätelee myös kilpailua asiakkaista. Agentti ei lähtökohtaisesti saa lähestyä pelaajaa tai valmentajaa, jolla on voimassa oleva yksinoikeudellinen sopimus toisen agentin kanssa, ennen kuin sopimuksen päättymiseen on enää kaksi kuukautta.
Asia eteni Euroopan unionin tuomioistuimeen
Tämä voi käytännössä suojata asiakkaan jo saanutta agenttia kilpailijoilta. Kilpaileva agentti ei voi vapaasti tulla tarjoamaan pelaajalle parempia ehtoja tai palveluita, vaikka pelaaja olisi niistä kiinnostunut. FIFA on samalla sääntöjen laatija, niiden valvoja ja taho, jolla on mahdollisuus määrätä seuraamuksia sääntöjen rikkomisesta.
EU-tuomioistuin on käsitellyt hiljattain FIFA:n valta-asetelmaa oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että FIFA pystyy sääntelyvaltansa ansiosta vaikuttamaan suureen osaan jalkapalloon liittyvästä taloudellisesta toiminnasta ja määrittelemään ehtoja, joilla yritykset pääsevät agenttipalvelujen markkinoille.
Asia eteni Euroopan unionin tuomioistuimeen, kun agentit veivät FIFA:n oikeuteen ensin omassa kotimaassaan. Kaikki agentit eivät nimittäin hyväksyneet automaattisesti meneillään olevaa järjestelyä.
Jalkapalloagentti FT ja saksalainen agenttiyritys RRC Sports GmbH haastoivat FIFA:n oikeuteen Saksassa. Heidän mukaansa FIFA:n säännöissä oli ongelmia muun muassa kilpailun, palvelujen vapaan tarjoamisen ja henkilötietojen käsittelyn näkökulmasta.
Asia päätyi Mainzin alueelliseen alioikeuteen, mutta siinä oli yksi olennainen ongelma. Riidan ratkaiseminen riippuu siitä, miten Euroopan unionin lainsäädäntöä tulkitaan. Asia ei ole niin yksioikoinen, miltä se voi vaikuttaa.
Määräävä markkina-asema ei sinänsä ole laitonta.
Saksalainen tuomioistuin pyysi ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Ratkaisun perusteella voi suoraan päätellä, että FIFA:n asema on poikkeuksellisen vahva.
Tuomioistuin totesi, että FIFA:lla on määräävä markkina-asema niillä markkinoilla, joilla se käyttää sääntely-, valvonta- ja sanktiointivaltaansa. FIFA:n ei tarvitse edes itse kilpailla jalkapalloagenttien kanssa.
Sillä on valta määritellä ehdot, joilla muut yritykset pääsevät markkinoille ja voivat siellä toimia. Määräävä markkina-asema ei sinänsä ole laitonta. Se muuttuu ongelmaksi, jos asemaa käytetään kilpailua vääristävällä tavalla.
EU-tuomioistuin ei julistanut FIFA:a kartelliksi. EU:n kartellikielto ei koske ainoastaan sitä, että muutama yritys kokoontuu salaa sopimaan esimerkiksi hinnoista. Se koskee myös yritysten yhteenliittymien päätöksiä, joilla kilpailua rajoitetaan. FIFA:n agenttisääntöihin voidaan soveltaa tätä kieltoa, koska jalkapalloliitto määrää täysin miten muut voivat toimia markkinoilla.
EU-tuomioistuimen mukaan kartellikielto on esteenä kansainvälisen urheiluliiton agenttisäännöstölle silloin, kun sen vaatimukset rajoittavat kilpailua eikä rajoituksia voida hyväksyttävästi perustella EU-oikeuden edellyttämällä tavalla.
FIFA ei myöskään voi vältellä kilpailulainsäädäntöä sillä perusteella, että kyse on urheilusta. Kun urheilujärjestön säännöt koskevat taloudellista toimintaa, niin silloin myös tavalliset EU:n kilpailusäännöt tulevat sovellettaviksi.
Kilpailijan asiakkaiden lähestymistä koskeva rajoitus
Kaikki FIFA:n rajoitukset eivät silti ole automaattisesti laittomia. FIFA saa todennäköisesti edelleen säännellä jollain tasolla agenttien toimintaa.
Esimerkiksi pelaajien suojeleminen, agenttien eturistiriitojen ehkäiseminen ja siirtojärjestelmän asianmukaisen toiminnan turvaaminen voivat olla hyväksyttäviä tavoitteita EU-tuomioistuimen mukaan.
FIFA:n täytyy kuitenkin pystyä osoittamaan, että kilpailua rajoittava sääntö todella palvelee hyväksyttävää tarkoitusta eikä mene pidemmälle kuin tavoitteen saavuttaminen edellyttää. Erityisen kiinnostava esimerkki on kilpailijan asiakkaiden lähestymistä koskeva rajoitus.
FIFA perusteli sitä muun muassa agenttien ja asiakkaiden välisten sopimusten vakaudella. EU-tuomioistuin huomautti kuitenkin, että tällainen sopimusten vakauden turvaaminen on itsessään puhtaasti taloudellinen tavoite, eikä sillä voida sellaisenaan perustella palvelujen tarjoamisen vapauden rajoittamista.
EU-tuomioistuin kertoi nyt ennakkoratkaisussaan, miten unionin oikeutta on tulkittava.
Samassa oikeusjutussa käsiteltiin lisäksi FIFA:n tapaa kerätä ja jakaa agentteihin liittyviä tietoja. Agenttien on toimitettava FIFA:lle tietoja toiminnastaan. Tämä puolestaan mahdollisti esimerkiksi agenteille ja heidän asiakkailleen määrättyjen seuraamusten sekä agenttien liiketoimia koskevien yksityiskohtaisten tietojen julkaisemisen.
EU:n tietosuoja-asetus GDPR estää tällaiset FIFA:n säännöt siltä osin kun niiden perusteella julkaistaan kaikki agenteille ja heidän asiakkailleen määrätyt seuraamukset sekä yksityiskohtaiset tiedot kaikista agenttien hoitamista liiketoimista. Lopullinen ratkaisu tehdään Saksassa.
FIFA:n ja agenttien välinen oikeusjuttu jatkuu. EU-tuomioistuin kertoi nyt ennakkoratkaisussaan, miten unionin oikeutta on tulkittava. Varsinaisen riidan ratkaisee Mainzin alueellinen alioikeus Saksassa ja peilaa EU:n linjausta kyseiseen tapaukseen.
FIFA voi laatia jalkapallon sääntöjä. Sitä se ei kuitenkaan saa päättää yksin, millä ehdoilla yritykset saavat Euroopassa kilpailla keskenään avoimilla markkinoilla.
Lähde: Euroopan unionin tuomioistuin
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten EM jalkapallo, jalkapallo tai laajemmin samasta aihealueesta Urheilu -osioistamme.
