Suomalaisten sähköposteihin on lähetetty hiljattain tuomioistuinten nimissä osoitettuja huijausviestejä. Tuomioistuinlaitos varoittaa, että epäilyttävissä viesteissä olevia linkkejä ei pidä avata eikä niiden kautta pidä luovuttaa henkilö- tai maksutietoja.
Tuomioistuimet eivät lähetä henkilöasiakkaille laskuja sähköpostitse.
Suhtaudu aina varoen linkkeihin
Huijaus voi vaikuttaa uskottavalta juuri siksi, että viestin lähettäjä esiintyy tuomioistuimena tai sen työntekijänä. Viranomaisen nimi voi saada vastaanottajan reagoimaan nopeasti. Siihen voi liittyä myös pieni pelkotila. Kuvitteellisen pakon alla ihminen voi toimia hätiköidysti, varsinkin jos viestissä annetaan ymmärtää, että asia vaatii välittömiä toimia.
Tuomioistuinlaitos muistuttaa, että yksittäinen tuomioistuimen työntekijä tai tuomioistuin ei tarjoa maksullista oikeudellista apua. Myöskään oikeudenkäynnin lopputulokseen tai asian käsittelyyn ei voi vaikuttaa rahaa maksamalla.
Jos tällainen tarjous tulee sähköpostitse, niin kyse ei ole tuomioistuimen normaalista toiminnasta. Yksi huijauksen tunnistamista helpottava seikka liittyy laskuihin. Tuomioistuimet toimittavat henkilöasiakkaiden laskut joko sähköisen laskunvälityskanavan kautta tai tavallisena paperipostina. Laskuja ei lähetetä sähköpostitse.
Myös lähettäjän sähköpostiosoite kannattaa tarkistaa. Tuomioistuinten henkilökunnan sähköpostiosoitteet päättyvät aina oikeus.fi-tunnukseen. Pelkkään näkyvissä olevaan lähettäjän nimeen ei kuitenkaan kannata luottaa, sillä sähköpostiviestin lähettäjätietoja voidaan väärentää.
Käräjäoikeuksien kanssa voi asioida OmaTuomioistuin-palvelussa.
Jos viestin aitous epäilyttää, kannattaa tarkistaa asia ottamalla itse yhteyttä kyseiseen tuomioistuimeen. Oikea virastosähköpostiosoite löytyy tuomioistuimen virallisista yhteystiedoista. Tuomioistuimilla on omat sähköiset asiointipalvelunsa.
Käräjäoikeuksien kanssa voi asioida OmaTuomioistuin-palvelussa. Hallinto- ja erityistuomioistuimilla on puolestaan oma sähköinen asiointipalvelunsa.
Arkaluontoisia ja salassa pidettäviä asiakirjoja voi toimittaa myös oikeus.fi-verkkotunnuksen Turvaviesti-palvelun kautta. Jos sähköpostissa oleva linkki herättää epäilyksiä, sitä ei pidä käyttää lainkaan.
Huijauslinkin kautta voidaan yrittää kalastella esimerkiksi henkilötietoja, verkkopankkitunnuksia tai muita kirjautumistietoja, joita voidaan myöhemmin käyttää väärin.
Jos viestissä olevaa linkkiä on klikattu ja sen kautta on annettu tietoja, niin Tuomioistuinlaitos neuvoo toimimaan pankin ja muiden kyseeseen tulevien palveluiden tietoturvaohjeiden mukaisesti. Tämän jälkeen asiasta kannattaa tehdä rikosilmoitus poliisille.
Jos henkilötietojen epäillään päätyneen vääriin käsiin, Suomi.fi-palvelusta löytyy erillinen toimintaohje tietojen suojaamiseen ja vahinkojen rajoittamiseen.
Lähde: Tuomioistuimet
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Hovioikeus, korkein oikeus, käräjäoikeus, oikeus tai laajemmin samasta aihealueesta Digi -osioistamme.
