Kreikka ehdottaa, että turvapaikkahakemusten jättöoikeuden voisi keskeyttää tilapäisesti vakavan muuttoliikekriisin aikana.
Maa haluaa Euroopan unionille uuden hätäkeinon tilanteisiin, joissa siirtolaisia saapuu unionin ulkorajoille poikkeuksellisen suuria määriä.
Turvapaikkahakemusten vastaanotto voitava keskeyttää
Kreikan maahanmuutto- ja turvapaikkaministeri Thanos Plevris esitteli ehdotuksen torstaina 1. lokakuuta Luxemburgissa järjestetyssä EU sisäministerien kokouksessa. Kyse olisi valtavasta muutoksesta nykyiseen järjestelmään.
EU:n voimassa olevien sääntöjen mukaan unionin alueella olevalla ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa, ja hänen hakemuksensa on arvioitava yksilöllisesti. Tätä on hyödynnetty ennätysmäärin kuluneen 10 vuoden aikana.
Kreikan ehdottama poikkeusjärjestelmä mahdollistaisi tietyissä kriisitilanteissa hakemusten vastaanottamisen keskeyttämisen ja nopeutetut palautukset ilman tavanomaista yksilöllistä turvapaikkamenettelyä.
Esitys on herättänyt kiinnostusta useissa jäsenmaissa. Samalla on herännyt kysymyksiä siitä, miten pitkälle EU voi mennä perusoikeuksien rajoittamisessa. Ateena kutsuu ehdotustaan nimellä Special Derogation Regime, eli erityinen poikkeusjärjestelmä.
Varautumista poikkeustilanteisiin
Sitä ei olisi tarkoitus käyttää tavallisen muuttoliikkeen hallintaan, vaan ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Järjestelmän käyttöönottoa harkittaisiin esimerkiksi silloin, kun laittomien rajanylitysten määrä kasvaisi nopeasti, paikallinen infrastruktuuri kuormittuisi vakavasti tai olisi näyttöä siitä, että EU ulkopuolinen valtio organisoi tai helpottaa siirtolaisvirtoja.
Viimeksi mainitulla tarkoitetaan muuttoliikkeen välineellistämistä. Siinä kolmas maa voi käyttää ihmisten liikkumista painostuskeinona EU ulkorajalla. Maiden kestävyys joutuu rajoitukselle valtavien ihmismassojen edessä.
Kreikka haluaa, että uusi mekanismi sisällytetään Euroopan komission valmistelemaan eurooppalaiseen hätätilanteiden toimintakehykseen. Jos poikkeusjärjestelmä otettaisiin käyttöön, niin jäsenmaa voisi keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen määräajaksi, nopeuttaa palautuksia ja saada välittömästi apua EU rajaturvallisuusvirasto Frontexilta.
Euronewsin haastattelemien diplomaattilähteiden mukaan Kreikan ehdotuksesta käytiin ministerikokouksessa melko lyhyt keskustelu. Useat jäsenmaat suhtautuivat kuitenkin ajatukseen avoimesti.
Suomi ei ole vielä kommentoinut
Kiinnostusta ovat osoittaneet muun muassa Saksa, Itävalta, Puola ja Tanska. Suomen sisäministeriö ei ole vielä kommentoinut asiaa lehdistölle. Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt perusteli poikkeusmenettelyä tilanteissa, joissa muuttoliike ei hänen mukaansa johdu ensisijaisesti humanitaarisesta hädästä vaan salakuljetuksesta ja disinformaatiosta.
Myös Itävallan sisäministeri Gerhard Karner katsoi, etteivät nykyiset menettelyt välttämättä sovellu äärimmäisiin tilanteisiin.
Hän käytti esimerkkinä kuvitteellista tilannetta, jossa yhden päivän aikana saapuisi 70 000 ihmistä, erityisesti nuoria miehiä. Karnerin mukaan tällaisessa tilanteessa ei voitaisi enää toimia entisten sääntöjen mukaisesti.
Belgian maahanmuuttoministeri Anneleen Van Bossuyt puolestaan totesi, että laittomasti maassa oleskelevien palautusten tehostamista koskevassa keskustelussa ei pitäisi olla ennakkoon kiellettyjä vaihtoehtoja.
Euroopan parlamentin keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä on tällä viikolla ilmaissut tukensa turvapaikanhakuoikeuden keskeyttämiselle tilanteissa, joissa kolmas maa käyttää laajamittaista muuttoliikettä EU:n painostamiseen. Selvennykseksi kerrottakoon, että kyse ei ole siis ole äärioikeiston agendasta, vaan aidosta tarpeesta muutokselle.
Nykyinen EU-oikeus kieltää joukkokarkotukset.
Kreikan ehdotus on herättänyt vastustusta vasemmistopoliitikkojen, muuttoliikeasiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen keskuudessa. Arvostelijoiden keskeinen huoli koskee turvapaikan hakemisen oikeutta ja ihmisten palauttamista ilman heidän henkilökohtaisten olosuhteidensa tutkimista.
Nykyinen EU-oikeus kieltää joukkokarkotukset. Lisäksi kansainväliseen pakolaisoikeuteen kuuluu palautuskielto, jonka perusteella ihmistä ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa esimerkiksi vaino tai kidutus.
Kreikka keskeytti turvapaikkahakemusten käsittelyn kuukauden ajaksi maaliskuussa 2020. Maa turvautui vastaavaan ratkaisuun uudelleen heinäkuussa 2025, jolloin käsittely keskeytettiin kolmeksi kuukaudeksi Libyasta saapuneiden meriteitse tulleiden siirtolaisten määrän kasvettua äkillisesti.
Vaikuttaisi myös Suomeen
Myös Puola otti maaliskuussa 2025 käyttöön vastaavan rajoituksen Valko-Venäjän vastaisella rajallaan. Kreikan tuore ehdotus eroaa aiemmista kansallisista toimista siinä, että Ateena haluaa luoda poikkeustilanteita varten koko EU tasolla sovellettavan mekanismin, mikä tarkoittaisi oikeutta myös Suomelle.
EU:n sisäministerit antoivat lopullisen hyväksyntänsä uudelle palautusasetukselle, jonka tavoitteena on nopeuttaa sellaisten henkilöiden palauttamista, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella unionin alueella. Asetus mahdollistaa muun muassa palautuskeskusten perustamisen EU ulkopuolisiin maihin näiden kanssa tehtävien sopimusten perusteella.
Kreikan ehdotuksen käsittely jatkuu tulevien kuukausien aikana, kun Euroopan komissio esittelee uuden hätätilanteiden toimintakehyksensä.
Lähde: Reuters
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Euroopan unioni, Kreikka, maahanmuutto tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
