Älykkyys ei tarkoita automaattisesti korkeaa koulutusta tai parempiosaisuutta. Älykkäät ihmiset osaavat kuitenkin vastaanottaa paremmin tietoa, he käsittelevät asioita loogisesti, he ymmärtävät, ovat itsetietoisia, luovia ja osaavat ratkaista ongelmia. Joskus älykkyys saattaa kuormittaa hyvinvointia.
Korkealla älykkyysosamäärällä varustetut ihmiset saattavat sairastua muita helpommin mielenterveysongelmiin. Tutkimusten mukaan paremman muistin omaavat ihmiset sairastuvat herkemmin kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja skitsofreniaan.
Koska älykkäät ihmiset osaavat vastaanottaa nopeammin informaatiota, voivat he saavuttaa tavallista helpommin maanisen vaiheen.
Tutkimusten mukaan laajemman sanavaraston omaavat ihmiset kiroilevat muita enemmän. Tämä on puolestaan kytköksissä suoraan ihmisen korkeampaan älykkyyteen. Suomalaistutkimuksen mukaan paremman kognitiivisen ajattelukyvyn omaavat ihmiset ottavat elämässään muita enemmän riskejä.
He saattavat myös sortua laiskuuteen, koska he pystyvät tyydyttämään aivojensa viriketarpeen paikoillaan olemalla ja ajattelemalla.
Perheen vanhimmat tai ainoat lapset ovat keskimäärin muita älykkäämpiä, koska heitä on petrattu aikuisuuteen intensiivisemmin. Mikäli ihminen kärsii ahdistuksesta, voi hänellä olla huomattavasti korkeampi älykkyysosamäärä.
Tutkimusten mukaan ahdistuksesta usein kärsivät henkilöt ovat poikkeuksellisen lahjakkaita ratkaisemaan ongelmia, ajattelemaan kriittisesti ja toteuttamaan abstraktia päättelyä.
Carrollin yliopistossa toteutettiin taannoin tutkimus, jonka mukaan kissojen omistajat ovat älykkäämpiä kuin koiria omistavat henkilöt. Myös uskonnolla saattaa olla merkitystä ihmisen aivotoiminnassa. Uskovaisten ja ateistien älykkyyttä on vertailtu peräti 35 eri tutkimuksessa, ja kaikissa on loppupäätelmänä uskonnottomien korkeampi älykkyysosamäärä.
Lähde: YourTango
https://www.instagram.com/p/BOjUGXrAVWD/
