Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät suurpetohavaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havainnoista kannattaa ilmoittaa oman riistakeskuksen petoyhdyshenkilölle.

Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.

Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi paitsi tuet riistantutkimusta, myös autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.

– Riistanhoitoyhdistyksien alueellakin on vaihtelua suurpetojen havaintomäärissä. Nyt kun lumi on satanut maahan, on jälkihavainnointikausi parhaimmillaan. Jälkien perusteella saadaan tietoa esimerkiksi yksilömääristä, kertoo petoyhdyshenkilö Jarkko Latvanen Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksestä.