Nuoret ja muuttuva maaseutu Pohjoismaissa -niminen tutkimuskatsaus kartoittaa maalla elävien nuorten tilannetta. Tutkijatohtori Lauri Julkusen mukaan maaseudun palvelujen väheneminen, koulujen lakkauttaminen, pitkät etäisyydet ja väestön ikääntyminen ovat haasteita, jotka näkyvät konkreettisesti myös maaseutunuorten arjessa.

Maaseutualueet eri Pohjoismaissa ovat kokeneet viimeisen sadan vuoden aikana valtavan rakennemuutoksen: alkutuotannon merkitys elinkeinona on romahtanut. Ruokaa tarvitaan edelleen, mutta sen tuottamista ei enää tueta, arvosteta tai kunnioiteta tarpeeksi. Nykymaailma on keskittynyt kaupunkilaiselämään ja ruokaa lennätetään muista maista suomalaisten pöytään. Sama ilmiö on havaittavissa myös muissa Pohjoismaissa. Tämä vaikuttaa maaseudulla syntyneiden lasten elämään.

– Monet maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden nuorten elämään vaikuttavat ilmiöt, kuten muuttoliikkeet sekä taloudelliset ja koulutuspolitiikan muutokset, kytkeytyvät vahvasti pidemmän aikavälin kehityssuuntauksiin, kertoo katsauksen kirjoittaja Lauri Julkunen Jyväskylän yliopistosta.

– Nuorisotutkimusta voidaan kritisoida kaupunkikeskeisyydestä: painopiste on ollut kaupunkimaisissa paikoissa ja nuorisokulttuureissa, kun taas maaseutunuoret ovat jääneet pitkälti marginaaliin, sanoo hankkeen johtaja Kaisa Vehkalahti Jyväskylän yliopistosta.

Tutkimus ei anna suosituksia tai ratkaisuja maaseudulla elävien perheiden ja nuorten elämään. Se kertoo karua faktaa siitä, kuinka yhteiskunnan kehitys on muuttunut. Maalla on turvallista, puhdasta ja mahdollisuus elää hidasta elämää. Se on kuitenkin useille suurempi rikkaus kuin asuinhuoneiston alakerrassa sijaitseva muotiliike. Harmi, että maaseudun hyvinvointiin ei panostamista ei nähdä tarpeeksi kannattavana esimerkiksi kotimaisen ruokahuollon näkökulmasta. Maaseutujen nuoret jätetään selviytymään yksin, vaikka siellä on erityistä taitoa ja osaamista esimerkiksi maa- ja metsätalouteen.