Tuomioistuimilta edellytetään puolueettomuutta. Tuore tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että jopa tuomarin ja asianajajan yhteinen opiskelutausta voi vaikuttaa oikeudenkäynnin lopputulokseen.
Economic Inquiry -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin Floridassa Yhdysvalloissa käsiteltyjä lääketieteellisiä hoitovirheitä koskevia oikeusjuttuja.
Tutkimustulos huolestuttaa
Tutkimusasetelmasta tekee kiinnostavan se, että tuomarit määrättiin tapauksiin satunnaisesti. Näin tutkijat pystyivät arvioimaan tavallista paremmin sitä, oliko tuomarin ja asianajajan yhteydellä yhteyttä lopputulokseen.
Kantajan asianajajan mahdollisuus saada asiakkaalleen vahingonkorvauksia kasvoi noin kaksi prosenttiyksikköä silloin, kun asianajaja ja asiaa käsitellyt tuomari olivat käyneet saman oikeustieteellisen oppilaitoksen.
Vaikutus voi äkkiseltään kuulostaa pieneltä. Tutkijoiden mukaan havainto on kuitenkin merkittävä. Tuomioistuinratkaisujen pitäisi perustua käsiteltävään asiaan eikä tuomarin ja asianajajan välisiin yhteyksiin.
Tutkijat puhuvat sisäryhmäsuosinnasta eli taipumuksesta suhtautua omaan ryhmään kuuluviin ihmisiin muita suopeammin.
Sukupuolella tai vähemmistöasemalla ei havaittu vastaavaa yhteyttä.
Tutkijat selvittivät myös, voisiko havainto johtua jostakin muusta kuin yhteisestä opiskelupaikasta. Samanlaista vaikutusta ei havaittu silloin, kun tuomari ja asianajaja olivat opiskelleet pelkästään samantasoisissa oikeustieteellisissä oppilaitoksissa.
Myöskään yhteisellä sukupuolella tai vähemmistöasemalla ei havaittu vastaavaa yhteyttä oikeudenkäyntien lopputuloksiin.
Yhteisen opiskelutaustan vaikutus oli tutkimuksen mukaan voimakkaimmillaan silloin, kun tuomari oli vähintään kymmenen vuotta asianajajaa vanhempi.
”Tarkoituksena on tarjota puolueetonta oikeutta.”
Tutkimuksen perusteella ei siis ole kyse välttämättä siitä, että tuomari ja asianajaja olisivat tunteneet toisensa opiskeluaikoinaan. Havainto liittyi nimenomaan saman oppilaitoksen muodostamaan yhteyteen.
– Tuomioistuinten tarkoituksena on tarjota puolueetonta oikeutta, mutta havaintomme osoittavat, että niinkin yksinkertainen asia kuin yhteinen oikeustieteellinen oppilaitos voi vaikuttaa siihen, saavatko kantajat vahingonkorvauksia, tutkimuksen vastaava kirjoittaja David Zhang Rice Universitystä toteaa.
Aiemmissa tutkimuksissa on muun muassa havaittu, että jopa taukojen ajankohta saattaa olla yhteydessä tuomioistuinratkaisuihin.
Vuonna 2011 julkaistussa israelilaisia ehdonalaispäätöksiä tarkastelleessa tutkimuksessa myönteisten ratkaisujen osuus oli työrupeaman alussa tai ruokatauon jälkeen noin 65 prosenttia, mutta laski istunnon edetessä lähes nollaan.
Lähde: Economic Inquiry
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten asianajaja, Hovioikeus, korkein oikeus, käräjäoikeus, oikeus, yliopisto tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
