Italian ulkoministeriön verkkosivuille tehtiin torstaina 8. lokakuuta kyberhyökkäys. Hyökkäyksen takana epäillään olevan Venäjä-mielinen hakkeriryhmä NoName057(16).
Ministeriön mukaan hyökkäys saatiin torjuttua eikä se aiheuttanut häiriöitä palveluihin. Sama ryhmä on iskenyt aiemmin myös Suomeen.
Kyberrikollisuus on aikamme vitsaus
Italian kyberrikollisuuden torjuntaan erikoistunut poliisi selvitti torstaina ulkoministeriön verkkosivuille kohdistunutta hyökkäystä. Italian uutistoimistot kertoivat illalla, että hyökkäyksen tekijäksi epäillään tätä tiettyä hakkeriryhmää.
Alustavien tietojen mukaan kyseessä oli hajautettu palvelunestohyökkäys eli DDoS-hyökkäys. Siinä verkkopalveluun lähetetään samanaikaisesti valtava määrä keinotekoisia yhteyspyyntöjä, joiden tarkoituksena on kuormittaa palvelun järjestelmät ja estää tavallisia käyttäjiä pääsemästä sivustolle.
Italian ulkoministeriö kertoi torstaina, että sen tietoturvajärjestelmät onnistuivat torjumaan hyökkäyksen tehokkaasti. Ministeriön mukaan hyökkäys ei aiheuttanut häiriöitä sen toimintaan. Viranomaiset selvittävät myös, onko vastaavanlaisia hyökkäyksiä kohdistunut Italian ulkomailla toimivien suurlähetystöjen ja konsulaattien verkkosivuille.
Italian ulkoministeri Antonio Tajani kertoi, että ministeriö seuraa tilannetta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten ja maan strategisesta tietoteknisestä infrastruktuurista vastaavien toimijoiden kanssa. Tajanin mukaan kyberturvallisuudesta on tullut keskeinen osa Italian ulkoministeriön uudistamista.
Palvelunestohyökkäyksen tarkoituksena on yleensä estää verkkopalvelun käyttö.
Ministeriö on viime kuukausina vahvistanut valmiuksiaan ehkäistä, havaita ja torjua verkkohyökkäyksiä. Italia aikoo myös nostaa kyberhyökkäysten tekijöiden vastuuseen saattamisen esille Euroopan unionissa.
Tajanin mukaan Italia valmistelee yhdessä Romanian ja muiden EU-maiden kanssa ehdotuksia, joita on tarkoitus käsitellä tulevissa eurooppalaisissa kokouksissa. Tavoitteena on löytää keinoja puuttua erityisesti julkisiin instituutioihin kohdistuviin kyberhyökkäyksiin ja tunnistaa niiden tekijöitä.
Palvelunestohyökkäyksen tarkoituksena on yleensä estää verkkopalvelun käyttö tai häiritä sen toimintaa. Se eroaa tietomurrosta, jossa hyökkääjä pyrkii pääsemään luvattomasti järjestelmään tai varastamaan tietoja.
Venäjämielisen NoName057(16)-ryhmän hyökkäykset ovat tuttuja myös Suomessa. Viime vuonna ryhmä kohdisti palvelunestohyökkäyksiä muun muassa puolustusministeriön verkkosivuille. Hyökkäysten kohteiksi joutuivat myös valtioneuvosto, sisäministeriö, korkein oikeus ja useat eduskuntapuolueet.
Järjestelmällisiä hyökkäyksiä eri puolilla Eurooppaa
Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan ryhmä on tehnyt järjestelmällisiä hyökkäyksiä eri puolilla Eurooppaa jo useiden vuosien ajan. Suomi osallistui myös vuoden 2025 heinäkuussa kansainväliseen poliisioperaatioon, jossa pyrittiin lamauttamaan ryhmän toimintaa.
Kyberhyökkäykset ovat laajempi ongelma koko Euroopan unionissa. EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISAn syyskuussa 2026 julkaiseman katsauksen mukaan julkishallinto on edelleen unionin yleisimmin hyökkäysten kohteeksi joutuva toimiala.
Sen osuus tarkastelluista kyberturvallisuustapauksista oli 32 prosenttia. Julkishallintoon kohdistuneista tapauksista 82 prosenttia liittyi ideologisesti motivoituihin palvelunestohyökkäyksiin.
Hyökkäysten tarkoituksena on usein häiritä viranomaisten verkkopalveluja ja saada poliittiselle viestille näkyvyyttä. Vaikka palvelunestohyökkäykset jäävät tavallisesti lyhytaikaisiksi, niiden torjuminen kuluttaa viranomaisten aikaa ja resursseja.
Lähteet: ENISA ja Italian ulkoministeriö
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten hakkeri, Italia tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
