Teinien vanhemmat joutuvat navigoimaan sääntöjen ja tilan antamisen välimaastossa. Moni nuori esimerkiksi tietää varsin hyvin mitä pitäisi tehdä, mutta toimii silti itsekkäältä näyttävällä tavalla. Tutkimus selvitti miksi on näin.
Teinit näyttävät arvottavan omaa etuaan sosiaalisissa tilanteissa enemmän kuin aikuiset. Tutkimuksessa verrattiin 14–17-vuotiaita nuoria ja 18–30-vuotiaita aikuisia toistuvassa yhteistyöpelissä.
Teini-ikäiset tekivät harvemmin yhteistyötä
Pelissä piti päättää, toimiiko yhteiseksi hyväksi vai hakeeko itselleen enemmän hyötyä. Tulos oli kiinnostava, sillä teini-ikäiset tekivät harvemmin yhteistyötä kuin aikuiset.
Yhteistyö väheni etenkin silloin kun toinen osapuoli oli juuri osoittanut olevansa yhteistyöhaluinen. He olivat kuitenkin aikuisten kanssa yhtä hyviä arvioimaan, kuinka yhteistyökykyinen toinen ihminen oli.
Kyse ei siis ole siitä, etteivätkö nuoret huomaisi toisten hyvää tahtoa. Pikemminkin ongelma on siinä, että vastavuoroisuus ei tunnu heistä yhtä palkitsevalta kuin aikuisista. Toisin sanoen, kun teini seuraavan kerran vaikuttaa ajattelevan ensin itseään, niin taustalla ei välttämättä ole kylmyys tai välinpitämättömyys, vaan yksi lapsen kasvamiseen liittyvä kehitysvaihe.
Teineillä sosiaalinen vastavuoroisuus ei ohjaa käyttäytymistä samalla tavalla kuin myöhemmin aikuisuudessa. Tutkijoiden mukaan teineille voisi opettaa reilua ja ystävällistä käytöstä tilanteissa, joissa tehdään yhteistyötä. Suomessa asiaa harjoitellaan jo tunnetaitokasvatuksen yhteydessä kouluissa.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten nuoret tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
