Osa ihmisistä työskentelee joka arkipäivä kahdeksasta neljään. Toiset eivät tiedä ennen edeltävää viikkoa, kuinka pitkiä päiviä he tulevat tekemään.
Viikoittain tai kuukausittain voimakkaasti vaihtelevat työtunnit hankaloittavat arjen suunnittelua, mutta ne ovat myös yhteydessä vakaviin terveysongelmiin.
Työajan jatkuvat muutokset ongelmallisia
Uuden tutkimuksen mukaan työajan jatkuva heilahtelu on yhteydessä työntekijöiden terveyden heikkenemiseen. Tyäajan epäsäännöllisyys voi vaikuttaa jopa työssä pysymiseen.
Illinoisin yliopiston tutkijat tarkastelivat yli 61 000 yhdysvaltalaisen 18–64-vuotiaan työntekijän tietoja. Tutkimuksessa seurattiin sekä tehtyjen työtuntien vaihtelua että työntekijöiden omaa arviota terveydentilastaan.
Huomionarvoista oli se, että varsinainen ongelma ei näyttänyt olevan ensisijaisesti tehtyjen työtuntien määrä vaan niiden ennakoimattomuus. Tasatahtia 25 tai 40 tuntia viikossa työskenteleminen oli eri asia kuin työajan voimakas vaihtelu jaksosta toiseen.
– Ongelma liittyy enemmän suhteelliseen muutokseen, jos työaika venyy yhtenä viikkona ylös ja seuraavana alas, tutkimusta tehnyt sosiologian professori Tim Liao kuvailee.
Naisilla työajan epävakaus näkyi suoraan miehiä useammin työtuntien vähentämisenä.
Moni vaihtelevaa työaikaa tekevä arvioi terveydentilansa heikommaksi. Erittäin suurten työaikavaihteluiden yhteydessä heikommaksi terveydentilansa arvioineiden määrän nousi 38 prosenttiin vastaajista.
Miehet näyttivät kuitenkin usein jatkavan työssään terveydentilan heikkenemisestä huolimatta. Naisia tarkasteltaessa työajan vaihtelulla ei havaittu selvää yhteyttä terveydentilan paranemiseen tai heikkenemiseen oman arvion mukaan.
Sen sijaan naisilla työajan epävakaus näkyi suoraan miehiä useammin työtuntien vähentämisenä, työstä poissa olemisena tai työelämästä poistumisena terveydellisistä syistä.
Työajan ennakoitavuus voi olla työntekijän hyvinvoinnin kannalta yhtä olennainen kysymys kuin työtuntien kokonaismäärä. Epäsäännöllinen työaika ei siis ole pelkästään arjen järjestämistä hankaloittava tekijä, vaan sillä voi olla pidemmälle ulottuvia seurauksia.
Mukana uusi joukko työntekijöitä
Tutkimuksessa seurattiin myös sellaisia ihmisiä, jotka joutuivat terveytensä vuoksi vähentämään työntekoa tai poistumaan kokonaan työelämästä. Aiemmissa tutkimuksissa juuri nämä työntekijät ovat saattaneet jäädä tarkastelun ulkopuolelle, jos aineistoon on otettu mukaan vain koko seuranta-ajan työssä pysyneet.
Tutkijoiden mukaan työpaikan laatua arvioitaessa pitäisikin palkan, etujen ja työtuntien määrän lisäksi kiinnittää huomiota työvuorojen ja työajan vakauteen.
Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että työajan vaihtelu itsessään aiheuttaisi terveysongelmia. Tulokset osoittavat yhteyden työajan epävakauden, koetun terveydentilan heikkenemisen ja terveydellisistä syistä tapahtuvien työelämämuutosten välillä.
Lähde: SSM – Population Health
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten sairaus, sairausloma tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
