J.R.R. Tolkienin fantasiakirjoihin perustuva Taru Sormusten Herrasta -elokuvatrilogia oli aikoinaan suuri yleisömenestys, joka keräsi yhteensä 17 Oscar-palkintoa. Nyt ohjaaja Peter Jackson on palannut tarunhohtoiseen Keski-Maahan kirjailijan aikaisempaan Hobitti-romaaniin perustuvan uuden elokuvatrilogian kanssa.
Kehittyneen teknologian myötä elokuvat nähdään kolmiulotteisena, 48 kuvaa 24 sekunnin sijaan minuutissa valkokankaalle heijastavan HFR-teknologian saattelemana.
Ajassa 60 vuotta ennen Sormusten Herra -trilogiaa sijoittuvassa tarinassa hobitti Bilbo Reppuli (Martin Freeman) lähtee vastahakoisesti kolmentoista kääpiön ja Gandalf-velhon (Ian McKellen) kanssa vaaralliselle seikkailulle. Tavoitteena on palauttaa lohikäärme Smaugin aikoinaan kääpiöiltä varastamat aarteet takaisin oikeille omistajille. Matkan aikana joukko kohtaa mitä erikoisempia esteitä, kuten kääpiöiden johtaja Thorinille (Richard Armitage) kostoa vannovia örkkejä ja Klonkku-nimisen olennon.
Hobitti on varmasti useille yksi vuoden odotetuimmista elokuvista. Sillä onkin melkoinen taakka kannettavanaan edeltäjiensä menestyksen jälkeen. Elokuva ei tunnu oikein tietävän, haluaisiko se olla puhdas satuseikkailu kirjan tapaan vai edellisen elokuvatrilogian kaltainen massiivinen fantasiaeepos. Ainakin voi kyseenalaistaa sen, onko yhden kirjan venyttäminen kolmeksi elokuvaksi tarpeellista muuten kuin elokuvastudion kukkaroiden täyttämisen kannalta. Liki kolmen tunnin keston ajalle on toki löytynyt sisältöä, mutta loppujen lopuksi itse tarinan kannalta tapahtuu hyvin vähän.
Myös elokuvan visuaalinen ilme osuu lopulta itseään vastaan. Elokuva on edeltäjiensä lailla kaunista katseltavaa, mutta muuttuu varsinkin vauhdikkaimmissa kohtauksissa turhan paljon videopeliä muistuttavaksi sotkuksi, josta puuttuu todellisen seikkailun tunne. Tämä lienee osittain HFR-teknologian syytä. Hitaampaan kuvataajuuteen tottuneille silmille kuva näyttää jotenkin ”väärältä”, ikään kuin televisiosarjamaiselta ja epätodellisen sulavalta.
Positiivista puolta Hobitissa edustavat näyttelijät. Konttori ja Uusi Sherlock -sarjoista tuttu Martin Freeman on loistovalinta nuoren Bilbon rooliin. Näyttelijä on roolissaan paljon sympaattisempi ja samaistuttavampi kuin esimerkiksi Elijah Wood Sormusten Herran Frodona. Gandalfina nähtävä Ian McKellen tuntuu jälleen syntyneen rooliinsa, ja riemastuttavassa kääpiöjoukossa on persoonallisuutta, jota ei pelkällä taitavalla maskeerauksella saavutettaisi. Valitettavasti vanhat tutut Christopher Lee, Cate Blanchett ja Hugo Weaving eivät tuo elokuvaan varsinaisesti mitään tarpeellista. He tuntuvat olevan mukana lähinnä muistuttamassa katsojaa aikaisemmasta elokuvatrilogiasta.
Moitteista huolimatta Hobitti – Odottamaton matka ei kuitenkaan ole mikään katastrofi. Kaikkien odotuksia se ei varmasti täytä, mutta puhtaana joulusesongin viihde-elokuvana se tarjoilee juuri sitä, mitä kuuluukin; Vauhdikasta todellisuuspakoa vailla sen syvällisempää merkitystä. Kyllähän joulukinkut ehtivätkin hyvin sulaa vatsassa liki kolmituntisen keston aikana.
Lajityyppi: 3D, seikkailu, fantasia
Ohjaaja: Peter Jackson
Pääosissa: Martin Freeman, Ian McKellen, Cate Blanchett, Richard Armitage, Elijah Wood, James Nesbitt, Ken Stott, Andy Serkis, Hugo Weaving, Lee Pace, Christopher Lee
Ensi-ilta: 12.12.2012
Kesto: 2h 50 min
Ikäraja: 12
Pisteet 3/5
