Syysillat pimenevät ja samalla mieli saattaa madella pohjamudissa. Aktiivisuus kuuluu kesään, ja harmaan sääalan saapuessa saattavat mielihyvävarastot ammottaa tyhjyyttään – ja tylsyyttään. Onneksi ihminen on siitä hieno kapistus, että se voi omalla toiminnallaan vaikuttaa mielialaansa.

Elämäntapakouluttaja Kate Tojeiro muistuttaa, että onnellisuus on yksilöllistä. Toiset saavat mielihyvää seksikkäisiin mekkoihin pukeutuessaan tai moottoripyörällä ajaessaan. Toiset puolestaan haluavat kääriytyä viltin alle lukemaan lempikirjaansa ja maistelemaan hunajalla makeutettua teetä. Pääasia on, että ihminen nauttii olemisestaan edes jollain konstilla.

Ammattilainen vinkkaa nyt viisi niksiä, joiden avulla onnellisuudesta voi tehdä omaa elämän polttoainetta. Ensinnäkin ihmisten tulee hymyillä. Hymy tarttuu ja saa aikaiseksi hyvää mieltä. Tiesittekö, että lapset hymyilevät keskimäärin 400 kertaa päivässä? Iloinen aikuinen tekee saman 40-50 kertaa päivässä. Tavallisin hymyjen määrä jää kuitenkin aikuisilla vain kahteenkymmeneen.

Ihmisten kannattaa myös keskittyä asioihin, joista heille tulee hyvä mieli. Pieniä asioita arvostamalla tuntee itsensä onnellisemmaksi. Kannattaa siis nauttia kuppi erinomaista kahvia, soittaa ystävälle maratonipuhelu, nauttia kauniista näkymästä tai vaikkapa halata kaksi kertaa kauemmin omaa kultaa.

Ulkoilemisen vaikutusta ei voi väheksyä, sillä tiettävästi raitis ilma saa ihmiset paremmalle tuulelle. Reippailun ei tarvitse aina tarkoittaa kymmenen kilometrin hikilenkkiä, samanlaisen fiiliksen voi saavuttaa vaikkapa sienimetsällä samoilemalla tai kaupungin geokätköjä etsimällä. Lisäksi raitis ilma vähentää stressiä ja parantaa vastustuskykyä.

Uni on ihmiselon tärkeimpiä elementtejä. Nukkuminen on oikeasti sama asia kuin panisi rahaa pankkiin. Iloisempi ihminen nukkuu hyvin, sillä ihmisen hippokampuksessa sijaitseva onnellisuuskeskus tarvitsee unta toimiakseen. Säännöllinen uni on yksinkertaisin avain onneen.

Onnellisuus on tässä ja nyt. Ota sille hetki aikaa ja hellitä. Viides vinkki liittyy siis aikaan ja siihen, kuinka ihmisten tulisi ymmärtää tauon merkitys elämässään. On eri asia katsoa ja kuunnella kuin keskittyä näkemäänsä ja kuulemaansa. Jo kahden minuutin hengähdystauko ja rauhottuminen auttaa keskittymiskyvyn parantamiseen.