Suomen alkoholilakia on yritetty uudistaa jo parin vuoden ajan, mutta Suomen alkoholipolitiikan päivittäminen 2000-luvulle on kohdannut monia värikkäitä käänteitä. Viimeksi Keskusta vetäytyi aiemmin sovitusta ja koko alkoholilaki oli hetken vaakalaudalla. Sittemmin palattiin kuitenkin aikaisempaan suunnitelmaan, jossa lonkerot ja A-oluet pääsevät viimein kauppojen hyllyille.

Suomalaisissa medioissa keskustelu uudesta alkoholilaista on liikkunut lähes yksinomaan alkoholin haittavaikutusten ympärillä, ja samaan aikaan alkoholilain päivittämisen merkittävät positiiviset vaikutukset ovat jääneet kokonaan taka-alalle. Nyt Turun yliopiston dosentti Mikko Wennberg on kirjoittanut muutoksen hyvistä seurauksista blogissaan.

– En ole kuullut yhdenkään osapuolen tuovan esiin yksilötason hyvinvointihyötyjä, vaikka nämä ovat yhtä ilmeisiä kuin haitat ja monilta osin jopa helpommin laskettavissa kuin haittakustannukset, Wennberg kirjoittaa.

Dosentin mukaan ihmiset käyttävät alkoholia, koska se lisää heidän kokemaansa hyvinvointia. Alkoholia halutaan ostaa, koska se parantaa ihmisten kokemaan elämänlaatua ja siten hyvinvointia. Valtio tienaa alkoholin myynnistä vuosittain 2,3 miljardia euroa minkä lisäksi ala työllistää lähes 2.000 ihmistä ja välillisesti kymmenkertaisen määrän.

– Ensinnäkin alkoholin kokonaishyödyt ovat varovaisestikin arvioiden 10 miljardin luokkaa. Luultavasti selkeästi enemmän. Toiseksi alkoholin kulutuksen lisääntyessä, myös hyvinvointihyödyt kasvavat ja ovat edelleen selkeästi haittoja suuremmat. Alkoholin kokonaiskulutushan on Suomessa selkeästi eurooppalaisen keskitason alapuolella, dosentti kirjoittaa.