Auringon ollessa aktiivinen roihupurkaukset ja massapurkaukset lisääntyvät. Tällöin auringosta lähtee suuria määriä varautuneita hiukkasia. Purkausten osuessa maahan, ne voivat aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia esimerkiksi radioliikenteeseen, satelliitteihin, sähköverkkoihin ja satelliittipaikannukseen.

Auringon aktiivisuus vaihtelee 11 vuoden sykleissä. On arvioitu, että tässä syklissä aurinko on aktiivisimmillaan ensi vuoden alussa. Maanmittauslaitos varautuu lähestyvän aktiivisuushuipun vaikutuksiin. Loppusyksystä alkaen alkuvuoteen saakka on odotettavissa aikoja, jolloin tarkkojen sijaintiratkaisujen saaminen ja niiden luotettavuus voi heikentyä myös keskellä päivää. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi tarkkaa paikannusta hyödyntävien koneohjausjärjestelmien toimintaan.

– Auringosta purkautuneet varautuneet hiukkaset vaikuttavat ionosfäärissä eli ilmakehän ylimmässä osassa siten, että satelliitista lähetettävä paikannusignaali vääristyy. Tällöin käyttäjän laite ei pysty seuraamaan signaalia luotettavasti. Tämä voi johtaa huonompaan paikannustarkkuuteen, tai jopa siihen, että laite ei voi paikantaa lainkaan, kertoo johtava asiantuntija Topi Rikkinen Maanmittauslaitokselta.

Kaikissa globaaleissa järjestelmissä on käytössä kolme taajuutta, mikä mahdollistaa paremman ionosfäärin mallintamisen niin laitteessa kuin paikannuspalveluissa. Parempaa mallintamista tukee myös paikannuspalveluiden käyttämien tukiasemien kasvanut määrä. Ionosfäärin tilan mallintamisessa hyödynnetään koneoppimismenetelmiä.

– Koneoppimismallimme pyrkii yhdistämään kaksi eri arviota ionosfäärin vaikutuksesta, jotta saadaan tarkempi, koko Suomen kattava malli. Tulokset vaikuttavat lupaavilta ja tulevaisuuden kehittämistyö näyttää, miten tarkkaan ennusteeseen pääsemme. Jos onnistumme, voidaan menetelmää myöhemmin hyödyntää GNSS-Finland tilannekuvapalvelussa ja tarjota tarkempaa paikannuspalvelua, kertoo vanhempi tutkija Mika Saajasto.

– Satelliittipaikannuksen luotettavuuteen tehtävä tutkimus on yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaista, sillä esimerkiksi teleoperaattorit ja sähköverkot tarvitsevat tarkkaa GNSS-aikatietoa, jotta eri järjestelmät voivat toimia tehokkaasti, Saajasto jatkaa.