Mehiläisten toteuttamalla pölytyksellä on suuremmat vaikutukset kuin moni tulee ehkä ajatelleeksi. Suomeen luodaan parhaillaan valtakunnallista pölytyspalveluverkostoa ja toimintasuunnitelmaa poikkeustilanteiden varalle.
Kysessä on MehiVarma-hanke, jota koordinoi Suomen mehiläishoitajien liitto. Mehiläispölytys on tärkeässä asemassa sekä huoltovarmuuden että ruoantuotannon kannalta.
Mehiläispölytys osa huoltovarmuutta
Pölytyksen antama satohyöty on monille viljelykasveille maailmalla tunnettu jo pitkään, mutta Suomen moninaisissa olosuhteissa sitä ei ole kovin tarkasti tutkittu.
MehiVarma-hankkeen tavoitteena on luoda mehiläistarhaajista ja viljelijöistä koostuva valtakunnallinen pölytyspalveluverkosto.
Verkostolla sekä viljelijöiden ja mehiläistarhaajien yhteistyöllä voidaan tehostaa viljelykasvien viljelyvarmuutta ja satotasoa. Hankkeessa laaditaan myös toimintasuunnitelma poikkeustilanteisiin.
Tavoitteena on varmistaa, että pölytyspalvelut toimivat myös esimerkiksi luonnonkatastrofien ja tautien puhkeamisen kaltaisissa kriisitilanteissa. Tämä on keskeisen tärkeää kotimaisen ruoantuotannon kannalta.
– Näin turvataan kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus ja vähennetään riippuvuutta ulkomaisesta tuonnista, hanketta perustellaan.
Tavoitteena on varmistaa, että pölytyspalvelut toimivat.
Hankkeessa luotava toimintamalli sisältää tietoa ja ohjeita mehiläistarhaajille sekä peltokasvi- ja puutarhayrittäjille turvallisen pölytyspalvelun tuottamiseen. Toimintamalli kootaan hankkeessa tuotetuista kirjallisuusselvityksistä ja piloteista, joilla kehitetään pölytyspalvelutoimintaa niin satokasvien kuin pölyttäjien näkökulmasta.
Hankkeessa kehitetään valtakunnallinen pölytyspalveluverkosto, josta hyötyvät hyönteispölytteisten kasvien viljelijät, niiden satoa käyttävät kuluttajat ja mehiläistarhaajat.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten mehiläinen tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
