Tekoäly herättää monissa ensimmäiseksi huolta työpaikkojen tulevaisuuden suhteen. Monet uskovat menettävänsä elantonsa tulevien vuosien aikana tekoälyn vuoksi. Tuore tutkimus osoittaa, että tällä pelolla on vaikutuksia myös demokratiaan.
Wienin yliopiston ja Münchenin Ludwig-Maximilians-yliopiston tutkijoiden mukaan ihmiset, jotka uskovat tekoälyn vievän työpaikkoja, luottavat myös vähemmän demokratiaan.
Suhtautuminen riippuu näkökulmasta
He myös osallistuvat harvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimuksessa käytiin läpi yli 37.000 ihmisen vastaukset 38 Euroopan maassa.
Valtaosa vastaajista ajatteli, että tekoäly korvaa ihmistyön. Heidän mukaansa tekoäly enemmän vie kuin luo uusia työpaikkoja. Tämä käsitys on yleinen erityisesti vauraissa maissa, vaikka tekoälyn todelliset vaikutukset työmarkkinoihin ovat toistaiseksi olleet melko pieniä.
Huolestuttavaa on se, että pelkkä uskomus tekoälyn uhkista riittää heikentämään luottamusta demokraattisiin instituutioihin.
Tutkimuksen mukaan luottamuspulasta kärsivät ihmiset osallistuvat harvemmin poliittisiin keskusteluihin, kansalaisvaikuttamiseen tai päätöksentekoon. He eivät halua myöskään ottaa osaa keskusteluihin teknologian tulevaisuuteen liittyen.
Ihmisten asenteita ohjaa jo pelkästään se miten tekoälystä puhutaan julkisuudessa.
Tutkijat testasivat ilmiötä myös Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Kun tekoäly kuvattiin ihmistyötä korvaavana voimana, niin ihmisten luottamus demokratiaan laski.
Kun tekoäly esitettiin mahdollisuutena luoda uusia työpaikkoja, oli vaikutus selvästi lievempi.
Tutkijoiden mukaan tulosten perusteella voidaan ajatella, että ihmisten asenteita ohjaa jo pelkästään se miten tekoälystä puhutaan julkisuudessa.
Jos keskustelu keskittyy vain uhkakuviin, niin se voi rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan. Toisaalta avoin ja realistinen puhe on paras.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten eduskunta, eduskuntavaalit, tekoäly tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
