Turun arkeologisista kaivauksista löytyi piispan keskiaikainen kartano

Uutiset Toimittaja:

Turun yliopiston arkeologian oppiaine ja Svenska folkskolans vänner rf järjestivät kesäkuun alussa arkeologisen kaivauskurssin Koroisten tilalla. Kurssilla tutkittiin keskiajalta peräisin olevia raunioita, kertoo Turun yliopisto.

Kaivausten tutkimuskohteena toimi Koroisten tilan alueelta 1970-luvulla löytynyt mahdollinen kivitalo. Lisäksi kaivauksissa etsittiin merkkejä rautakautisesta toiminnasta.

Merkittävä arkeologinen löytö

Koroisten tilan pihapiirin ja jokirannan väliseen puutarhaan sijoittuneessa tutkimuksessa alueelta paljastui kookkaan kivitalon raunio lattiatasoineen ja väliseinineen. Rakennus oli mahdollisesti rakennettu tiilistä.

Rakennuksen tarkka laajuus jäi vielä arvoitukseksi. Turun yliopiston mukaan rakennus oli kuitenkin vähintään noin 10 metriä leveä, ja siinä oli useampi kerros.

– Tällaisia kivitalon jäänteitä ei Turun keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolella ole juurikaan tottunut näkemään, kertoo tiedotteessa arkeologian yliopistolehtori Janne Harjula.

Rakennuksen omistajan uskotaan olleen varakas. Tähän viittaa se, että rakennusta lämmitettiin todennäköisesti kaakeliuunilla.

Rakennuksen epäillään alustavasti olevan piispan kivikartano.

Arvorakennukseen viittaavat suuren koon lisäksi myös kalkkikivestä ja muototiilistä tehdyt koristeelliset yksityiskohdat. Asukkaiden varakkuudesta kertoo myös 1300-luvun loppupuolelle tai 1400-luvun alkuun ajoittuva böömiläisen lasiastian, nauharuodepikarin sirpale.

Rakennuksen epäillään alustavasti olevan piispan kivikartano, joka on hylätty reformaation jälkeen. On mahdollista, että raunioita käytettiin romanttisena huvimajana vielä 1600-luvun puolivälissä.

Rakennus vaikuttaa kärsineen yleisestä turkulaisesta ongelmasta, savisen maaperän aiheuttamasta painumisesta. Merkkejä on myös tulipalosta.

– Löytöjen perusteella rakennus on ollut käytössä 1400-luvulta 1600-luvun alkupuoliskolle. Rakennuksessa oli merkkejä tulipalosta, mutta käytöstä pois jäännin syy lienee maaperän aiheuttama vajoaminen, kuvailee arkeologian professori Georg Haggén.

Kivirakennusta mahdollisesti purettu

Tutkimuksessa saatiin viitteitä kivirakennuksen purkamisesta. Kaivauksissa löydettiin myös aikaisemmin tuntemattoman, mahdollisesti 1700-luvulle ajoittuvan puurakennuksen perustus.

Turun Koroistenniemelle perustettiin aikoinaan Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus. Alueella sijaitsi 1200-luvulla piispankirkko ja residenssi.

Piispanistuin siirrettiin 1300-luvun alussa vasta perustettuun Turun kaupunkiin. Niemenkärjen kirkollinen keskus autioitui 1400-luvun alkuun mennessä, mutta sen ulkopuolella toimi vielä 1500-luvulla piispantila ja kirkon vuokraviljelmä.

Keskiajan sarastaessa – Turun Koroisten 1200-luvun piispanistuin ja kristillinen kulttuuri Suomessa -tutkimushanke järjestää tulevana syksynä kolme opastettua kierrosta Koroisten alueella. Opastusten tarkempi ajankohta selviää myöhemmin.

Lähde: Turun yliopisto

Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten , , tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.