Ostin urheilukellon kesäkuun puolivälissä. En ole himokuntoilija tai tavoitteellinen kilpaurheilija. En ole myöskään kiinnostunut loputtomista suorituskäyristä. Ostin kellon, koska tarvitsin jonkun potkimaan minut takaisin lenkkipolulle.
Juoksu ei ole uusi harrastus minulle. Olen harrastanut liikuntaa säännöllisesti ja kävin jopa juoksukoulun vuosia sitten. Käytin aiemmin personal trainerin palveluita ja liikuin aktiivisesti muun muassa crossfitin parissa.
Onko älykellosta apua kuntoiluun?
Sitten tuli koronapandemia. Sen jälkeen liikkumista ovat hiertäneet kaikenlaiset tekosyyt, kuten huono sää tai ajanpuute.
Kunto ei katoa yhdessä yössä. Se voi kuitenkin rapistua, että olen pitänyt itseäni rapakuntoisena. Olen liikkunut kevyemmin koko ajan, mutta nyt halusin palata nimenomaan juoksun pariin. Valitsin tarkoituksella urheilukellon, jossa on valmiita harjoitusohjelmia. Minun virtuaalivalmentajani nimi on Jeff.
Kuulostaa ehkä hieman huvittavalta, mutta voin reilun parin viikon kokemuksella sanoa, että kello muutti liikuntaharrastukseni takaisin urilleen. Päätin, että en lipeä sovitusta harjoitusaikataulusta. Jos olen terve, niin silloin harjoituksista lintsaamiset johtuvat vain tekosyistä. Minulla ei ole tapana valehdella edes itselleni.
Olen mennyt juoksemaan sovitusti kaatosateella ja jopa silloin, kun lenkkarit menivät rikki. Kerran olin sopinut päivän täyteen muuta ohjelmaa, joten juoksu piti suorittaa aamuneljältä.
Kellon ja virtuaalivalmentajan suurin hyöty on ollut siinä, että olen oikeasti lähtenyt ulos.
Lenkkipolku on kutsunut huonosti nukutun yön jälkeen, paarmojen invaasion aikana sekä kesken kiireisen työpäivän. Juoksen Jeffin kanssa kolme kertaa viikossa. Muina päivinä kuntoilen toisella tapaa.
Mielestäni kellon ja virtuaalivalmentajan suurin hyöty on ollut siinä, että olen oikeasti lähtenyt ulos silloinkin, kun sohva olisi houkutellut enemmän.
Valmentajani Jeff ei huuda eikä syyllistä. Palaute on aina kannustavaa. Harjoitusohjelma elää oman kuntoni ja kehitykseni mukaan, joten se päivittyy koko ajan matkan varrella.
Alkuun tavoitteeni oli vain saada liikunnasta jälleen säännöllinen tapa elämään. Jo parin viikon jälkeen huomaan tavoitteiden muuttuneen.
Ensimmäisellä harjoituskerralla juoksin mailin eli noin 1,6 kilometriä aikaan 15.23. Tätä voisi kutsua löntystelyksi. Nyt, vajaat kolme viikkoa myöhemmin sama matka taittui aikaan 12.54. Juoksukuntoni on edelleen surkea, mutta voitto on se, että mailin hölkkäaika parani nopeasti lähes 2,5 minuuttia.
”Juoksun euforiaa ei ole vielä näkynyt”
Tämä tarkoittaa noin 16 prosentin kehitystä vain 19 päivässä. Kunto koheni merkittävästi alle kolmessa viikossa ja 10 harjoittelukerralla. Tämä on konkretiaa siitä, että homma toimii. Ei se vaadi muuta kuin käskyä: ”Ylös, ulos ja lenkille”.
Tiedän varsin hyvin, että kehitys ei jatku ikuisesti yhtä nopeana. Juoksussa nämä ensimmäiset viikot ovat usein kaikkein palkitsevimpia ja onnistumisen tunne tulee pelkästään siitä, että panee tossua toisen eteen.
Juoksun euforiaa ei ole vielä näkynyt, mutta kyllä sekin sieltä nousee ajallaan. Juoksemiseenhan voi tavallaan jäädä koukkuun. Tutkimusten mukaan ”runner’s high” -niminen ilmiö ei edes tule kaikille samalla tavalla, eikä edes joka lenkillä.
Nykykäsityksen mukaan hyvän olon taustalla ovat elimistön omat endokannabinoidit, jotka voivat pitkän aerobisen liikunnan aikana lisätä mielihyvän tunnetta, vähentää stressiä ja lievittää kipua. Olen joskus vuosia sitten kokenut tämän. Ehkä sekin tunne tulee uudestaan vielä jonain päivänä.
Odotan kuitenkin harjoituksia Jeffin kanssa. Saatan kurkkia jo edellisenä iltana, mitä sieltä on tulossa. Nyt olemme tehneet ahkerasti intervalleja ja koittaneet nopeuttaa askellusta.
”Sen jälkeen tavoitteena on ehkä 10 kilometrin lenkki.”
Tutkimusten perusteella jo melko pienikin määrä juoksemista voi olla terveydelle hyödyksi. Esimerkiksi vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että myös vähän juoksevat elivät keskimäärin pidempään kuin ne, jotka eivät juosseet lainkaan.
Hyötyjä on yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuoniterveyteen, verenpaineeseen, mielialaan ja stressin hallintaan.
Suurin kuntoiluun haaveeni olisi joskus osallistua johonkin matalan kynnyksen, keski-ikäiselle naiselle sopivaan triathloniin. Se unelma siintää jossain hamaisessa tulevaisuudessa. Ensin haluan juosta viisi kilometriä rennosti.
Sen jälkeen tavoitteena on ehkä 10 kilometrin lenkki. Ja joskus vielä se triathlon. Askel kerrallaan. Yksi lähitulevaisuuden etappi on kuitenkin mailin juoksu lähelle kymmentä minuuttia. Realistisesti ajateltuna se onnistuu joskus syksyllä. Jeff pitää siitä huolen.
Katso lisää National Center for Biotechnology Information ja Journal of the American College of Cardiology
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten juokseminen, juoksu, juoksumatto tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
