Pieni lapsi saattaa huitoa, läimäyttää vanhempaansa tai lyödä leikkikaveriaan lelulla. Tilanne on monelle lapsiperheelle tuttu, mutta miten siihen pitäisi puuttua? Nyt kasvatusasiantuntija kertoo miten tilanteessa tulee toimia.
Pelkkä lempeistä käsistä muistuttaminen ei välttämättä riitä. Lasten käyttäytymiseen perehtynyt valmentaja Liv kertoo OK!-lehdelle, että vanhemman tärkein tehtävä on reagoida lyömiseen välittömästi ja johdonmukaisesti.
Lapsi opettelee vasta tunteiden säätelyä
Taaperoikäisten lyöminen on kuitenkin suhteellisen tavallista, että aikuisen ei kannata ahdistua siitä. Pieni lapsi opettelee vasta tunteiden säätelyä, itsehillintää ja omien tarpeidensa ilmaisemista. Väsymys, turhautuminen tai liialliset ärsykkeet voivat saada lapsen toimimaan tavalla, jota hän ei vielä osaa itse hallita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lyömistä pitäisi hyväksyä.
Livin mukaan vanhemman kannattaa tehdä joka kerta selväksi, että lyöminen ei ole sallittua. Olennaista on, että aikuisen toiminta seuraa lapsen tekoa heti. Jos lapsi lyö vanhempaansa, niin aikuisen tulee rauhallisesti siirtyä hieman kauemmas ja kertoa, että hän ei anna lyödä itseään.
– Jos lapsi lyö sinua, ota välittömästi hieman etäisyyttä, Liv neuvoo.
Samaa periaatetta voi soveltaa muihinkin tilanteisiin. Jos lapsi lyö toista ihmistä lelulla, lelu otetaan pois. Jos hän puolestaan lyö leikkikaveriaan, leikki keskeytetään ja lapsi siirretään hetkeksi sivuun. Takaisin leikkiin voi palata, kun yhdessä toimiminen onnistuu turvallisesti.
Asiasta on hyvä muistuttaa jo ennen vaikkapa puistoon menemistä.
Mikäli lyöminen toistuu esimerkiksi leikkipuistossa tai sisäleikkipaikassa, seurauksena on tietenkin koko leikkiretken päättyminen. Asiantuntijan mukaan lapselle kannattaa myös kertoa odotuksista etukäteen.
Asiasta on hyvä muistuttaa jo ennen vaikkapa puistoon menemistä, jos vastaavissa tilanteissa on ollut ongelmia aikaisemmin. Sovitusta rajasta on tärkeää pitää kiinni.
Lyömisen pysäyttäminen on kuitenkin vasta ensimmäinen osa kasvatustilannetta. Kun lapsi on rauhoittunut, niin vanhemman tehtävänä on auttaa häntä löytämään muita keinoja turhautumisen ja kiukun ilmaisemiseen.
Lapsen kanssa voi esimerkiksi harjoitella lempeää koskettamista, lelun pyytämistä toiselta, oman vuoron odottamista sekä sanoja, joilla suuttumuksesta voi kertoa ilman lyömistä. Liv muistuttaa, että nämä taidot eivät synny itsestään.
– Nämä ovat taitoja, ja taitoja täytyy opettaa. Älä vain kerro lapselle, mitä hän ei saa tehdä. Opeta hänelle, mitä hänen pitäisi tehdä sen sijaan.
Vanhemman kannattaa myös kiinnittää huomiota omaan reaktioonsa. Huutaminen tai takaisin lyöminen voi pahentaa tilannetta sen sijaan, että se auttaisi lasta oppimaan. Lyhyt ja selkeä toteamus siitä, että lyöminen sattuu eikä sitä sallita, riittää usein tilanteen välittömään rajaamiseen.
Lähde: OK!
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten taapero, taapero poika, taapero tyttö tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
