Etelä-Suomen syyttäjäalueella käsitelty rikosasia viipyi syyteharkinnassa yli kolme vuotta. Apulaisoikeuskanslerin mukaan käsittelyaika oli kohtuuttoman pitkä.
Oikeuslaitoksen rahoitusta ollaan leikkaamassa, joten jatkossa pitkät käsittelyajat tulevat todennäköisesti yleistymään väkisinkin. Apulaisoikeuskansleri Petri Martikainen antoi asiasta päätöksen 9. lokakuuta.
Syyttäjä jätti vastaamatta tiedusteluihin
Hänen mukaansa syyttäjällä oli perusteltuja syitä asettaa muita työtehtäviä etusijalle. Syyttäjä jätti kuitenkin vastaamatta tutkintapyynnön tekijän tiedusteluihin.
Martikainen huomautti aluesyyttäjää, että hänellä oli velvollisuus käsitellä rikosasioita joutuisasti ja vastata asiallisiin tiedusteluihin ilman aiheetonta viivytystä. Tämä koskee kaikkia Suomessa toimivia viranomaisia.
Tapauksessa oli kyse rikosepäilyistä, jotka liittyivät sananvapauden käyttämiseen joukkoviestinnässä. Asia siirtyi syyteharkintaan kesäkuussa 2022. Syyttäjän laatima päätösluonnos valmistui vasta marraskuussa 2025.
Syyttäjä arvioi syyteharkinnassaan, oliko rikoksesta riittävästi näyttöä syytteen nostamiseksi. Tässä tapauksessa lopullinen ratkaisu kuului apulaisvaltakunnansyyttäjälle. Apulaisvaltakunnansyyttäjä teki lopulta syyttämättäjättämispäätökset 12.–14. marraskuuta 2025.
Syyttäjän mukaan hänen tarkoituksenaan ei ollut viivyttää asian käsittelyä.
Aluesyyttäjä perusteli käsittelyn viivästymistä poikkeuksellisen suurella työmäärällä. Hänen hoidettavanaan oli ollut muun muassa rikosasioita, joissa syyteoikeus oli vaarassa vanhentua. Lisäksi hän oli käsitellyt vangittuja henkilöitä ja alaikäisiä koskevia asioita, joiden käsittelylle laki asettaa erityisiä kiireellisyysvaatimuksia.
Syyttäjän mukaan hänen tarkoituksenaan ei ollut viivyttää asian käsittelyä. Hän oli kuitenkin joutunut asettamaan kiireellisemmät työtehtävät sen edelle.
Myös syyttäjän esihenkilöt vahvistivat työtilanteen olleen erittäin haastava. Aluesyyttäjän työkuormaa ei ollut pystytty merkittävästi keventämään. Koko yksikössä oli paljon töitä. Asian käsittelyä vaikeutti lisäksi työnjako.
Tarkoituksena oli alun perin ollut, että asiaa hoitaisi kaksi syyttäjää. Toinen syyttäjistä kuitenkin poistui Syyttäjälaitoksen palveluksesta kesäkuussa 2023, minkä jälkeen asian hoitaminen jäi yksin aluesyyttäjän vastuulle.
Työmäärä ei perustellut vuosien käsittelyaikaa
Kun syyttäjä lopulta ryhtyi viimeistelemään asiaa syksyllä 2025, työ vei hänen ilmoituksensa mukaan vähintään 120 tuntia. Hän työskenteli asian parissa myös iltaisin ja viikonloppuna.
Apulaisoikeuskansleri hyväksyi sen, että syyttäjän oli pitänyt hoitaa kiireellisempiä rikosasioita ensin. Hänen mukaansa tämä ei kuitenkaan oikeuttanut yli kolmen vuoden käsittelyaikaa. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että aluesyyttäjä ei ollut käsitellyt asiaa lain edellyttämällä joutuisuudella.
Päätöksessä todettiin myös, että työn aikatauluttaminen olisi pitänyt suunnitella tehokkaammin jo työtehtävän alkuvaiheessa. Näin kahden syyttäjän työskentelystä olisi voitu saada hyötyä ennen toisen syyttäjän poistumista tehtävästään.
Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi viranomaisessa ilman aiheetonta viivytystä. Sama velvollisuus koskee myös syyttäjiä.
Viranomaisella velvollisuus vastata asiallisiin yhteydenottoihin.
Tutkintapyynnön tehnyt henkilö oli vuoden 2025 keväällä tiedustellut kaksi kertaa, oliko hänellä rikosasiassa asianomistajan asema. Asianomistajalla tarkoitetaan henkilöä, johon rikoksen katsotaan kohdistuneen ja jolla voi olla rikosprosessissa esimerkiksi oikeus esittää vaatimuksia. Aluesyyttäjä ei ollut vastannut tiedusteluihin toukokuun puoliväliin mennessä.
Syyttäjä kertoi käsittäneensä, että tutkintapyynnön tekijälle oli jo aikaisemmin ilmoitettu, että häntä ei pidetä asianomistajana. Taustalla oli muun muassa kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva rikosepäily, jossa ei vakiintuneen tulkinnan mukaan ole yksittäistä asianomistajaa.
Apulaisoikeuskanslerin selvityksessä jäi kuitenkin epäselväksi, oliko asiasta tehty asianmukainen kirjallinen päätös. Syyttäjän olisi joka tapauksessa pitänyt selvittää asian tila ja vastata henkilön tiedusteluihin. Viranomaisen velvollisuus vastata asiallisiin yhteydenottoihin on osa hyvää hallintoa. Se koskee soveltuvin osin myös syyttäjän toimintaa.
Apulaisoikeuskansleri päätyi kiinnittämään aluesyyttäjän huomiota kahteen velvollisuuteen, eli rikosasioiden joutuisaan käsittelyyn ja asiallisiin tiedusteluihin vastaamiseen. Muita seurauksia ei määrätty.
Lähde: Apulaisoikeuskansleri
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten oikeus tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
