Kroatiassa neljän yrityksen omistajan epäillään yrittäneen koplata EU:lta rahaa lähes 685 000 euroa.
Avustuksista 85 prosenttia olisi maksettu Euroopan unionin maaseudun kehittämisrahastosta ja loput Kroatian valtion omista varoista. EU:n rahoitus muodostuu jäsenmaiden yhteisistä varoista. Myös Suomi osallistuu näiden rahastojen rahoittamiseen.
Suomalaisten rahoja jaetaan eri puolille Eurooppaa
Epäillyt eivät saaneet rahoja, sillä viranomaiset havaitsivat väärät vahinkoilmoitukset ennen tukien maksamista. Viranomaisten tarkastuksessa nimittäin selvisi, että ilmoitetut vahingot eivät vastanneet todellisuutta miltään osin, vaikka tarkoituksena oli saada yhteisistä varoista reilusti yli puoli miljoonaa euroa.
Euroopan syyttäjänvirasto EPPO:n mukaan neljä epäiltyä otettiin kiinni edellisenä päivänä eli 30. syyskuuta Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa. Tutkintaa tehdään yhteistyössä paikallisen poliisin kanssa.
Tapauksen taustalla on joulukuussa vuonna 2020 Sisakin aluetta koetellut voimakas maanjäristys. Järistys aiheutti huomattavia vahinkoja rakennuksille ja infrastruktuurille. Alueen jälleenrakentamiseen ja maatalouden elvyttämiseen osoitettiin julkista rahoitusta katastrofin jälkeen.
Epäillyt pyrkivät tutkinnan mukaan hyödyntämään jälleenrakennukseen tarkoitettuja tukia ilmoittamalla kasvihuoneilleen todellista suurempia vahinkoja. Epäillyt toimittivat Sisakin kaupungille vahinkoilmoituksia helmikuun ja joulukuun 2021 välisenä aikana.
Hakemuksissa ilmoitetut vahingot eivät vastanneet kasvihuoneiden todellista kuntoa.
He kuvasivat omistamiensa yritysten kasvihuoneiden vaurioita. Euroopan syyttäjänviraston mukaan ilmoituksissa liioiteltiin vahinkojen laajuutta. Rahoituksesta 85 prosenttia eli noin 582 316 euroa oli tarkoitus maksaa Euroopan maaseudun kehittämisen yhteisestä maatalousrahastosta.
Loput 15 prosenttia eli noin 102 762 euroa olisi maksettu Kroatian valtion varoista. Maatalousministeriön työntekijät kävivät paikan päällä selvittämässä kasvihuoneiden todelliset vauriot. Tarkastuksissa havaittiin, että hakemuksissa ilmoitetut vahingot eivät vastanneet kasvihuoneiden todellista kuntoa.
Tämän takia tapausta tutkii Euroopan syyttäjänvirasto EPPO, jonka tehtävänä on selvittää EU taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi EU-tukiin liittyvät petokset, korruptio ja unionin varojen väärinkäyttö.
EPPO toimii myös Suomessa. Koska Euroopan unioni toimii suurilta osin yhteisen rahoituksen turvin, on epäreilua, että systeemiä käytetään taloudellisesti väärin.
Suomi on ollut harvoin EPPO:n tutkinnan kohteena, mutta se ei tarkoittaisi, että meillä ei tästä huolimatta olisi esimerkiksi rakenteellista korruptiota vaikkapa EU-rahoituksen turvin pyörivien rakennushankkeiden muodossa.
Lähde: Euroopan syyttäjänvirasto EPPO
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Euroopan unioni, maanjäristys, Romania tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
