Tuoreen raportin mukaan kotitalouksien sähkön hinta on laskenut Helsingissä 7,1 prosenttia helmikuun ja syyskuun välisenä aikana. Kehitys poikkeaa monista Euroopan pääkaupungeista, joissa sähkön hinta on noussut.
Tuore eurooppalainen vertailu kertoo kuitenkin myös huolestuttavia uutisia tulevan talven energiakustannuksista. Suomalaiset ovat saaneet vaihteeksi myönteisiä uutisia sähkön hinnasta.
Lissabonissa sähkön hinta nousi 22 prosenttia
Euronewsin keskiviikkona 14. lokakuuta julkaisemassa vertailussa Helsinki kuuluu niihin Euroopan pääkaupunkeihin, joissa kotitaloussähkön hinta on laskenut alkuvuoden jälkeen. Helsingissä sähkön hinta oli syyskuun alussa 7,1 prosenttia matalampi kuin helmikuun alussa.
Vertailussa suurempi hinnanlasku havaittiin vain Luxemburgissa ja Tallinnassa. Luxemburgissa sähkö halpeni 15,3 prosenttia ja Tallinnassa 7,9 prosenttia. Samaan aikaan monissa muissa Euroopan kaupungeissa sähkön hinta nousi huomattavasti.
Portugalissa sähkö kallistui huimasti, peräti yli 20 prosenttia. Suurin hinnannousu mitattiin siis Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa, jossa kotitaloussähkön hinta nousi 22 prosenttia helmikuun ja syyskuun välillä. Amsterdamissa nousua kertyi 17,3 prosenttia, Madridissa 15,1 prosenttia ja Roomassa 14,9 prosenttia.
Sähkön hinta nousi viimeisimmällä tarkastelujaksolla keskimäärin 4,2 prosenttia Euroopan unionin pääkaupungeissa. Kotitaloussähkön keskimääräinen hinta EU-maiden pääkaupungeissa oli 27,2 senttiä kilowattitunnilta syyskuun alussa.
Kalleinta sähkö oli Brysselissä, jossa kilowattitunti maksoi keskimäärin 41,3 senttiä. Berliinissä hinta oli 39,6 senttiä ja Dublinissa 38,7 senttiä.
Brysselissä kilowattitunti maksoi keskimäärin 41,3 senttiä.
Vertailussa huomioitiin sähkön kuluttajahinnat veroineen. On kuitenkin tärkeää huomata, että kyse on energian yksikköhinnasta eikä kotitalouksien sähkölaskujen loppusummista. Sähkölaskuun vaikuttavat myös kulutus, sopimustyyppi ja siirtomaksut.
Vaikka sähkö on Helsingissä halventunut, on Euroopan energiamarkkinoilla viime aikoina nähty todella voimakkaita hinnannousuja. Erityisesti maakaasun hinta on noussut Lähi-idän sodan seurauksena. Euroopan kaasukaupan keskeisen TTF-viitehinnan futuurit nousivat tiistaina 13. lokakuuta 87,20 euroon megawattitunnilta. Ennen Iranin sodan kärjistymistä helmikuussa hinta oli noin 32 euroa.
Hinnannousun taustalla ovat Lähi-idän konfliktin aiheuttamat häiriöt Hormuzinsalmen meriliikenteessä. Salmen kautta kulkee tavallisesti noin viidennes maailman nesteytetystä maakaasusta. Maakaasun kallistuminen voi vaikuttaa myös sähkön hintaan, sillä kaasua käytetään monissa Euroopan maissa sähköntuotantoon.
Syyskuussa maakaasu oli kalleinta Tukholmassa, jossa kilowattitunnin hinta oli 34,8 senttiä. Toiseksi kalleinta se oli Amsterdamissa, jossa hinta oli 21,2 senttiä. EU-maiden pääkaupungeissa kaasun keskihinta oli 11,9 senttiä kilowattitunnilta.
Maakaasun pieni osuus on Suomelle eduksi
Suomessa maakaasun merkitys kotitalouksien lämmityksessä on huomattavasti pienempi kuin monissa Keski-Euroopan maissa. Suomessa sähkön hinnalla on sen sijaan suuri merkitys erityisesti sähkölämmitteisissä omakotitaloissa. Siksi sähkön hinnan muutokset kiinnostavat suomalaisia etenkin talven lähestyessä.
Kotitaloussähkön hinta oli syyskuussa keskimäärin 20,9 senttiä kilowattitunnilta Helsingissä, kun EU-maiden pääkaupunkien keskiarvo oli 27,2 senttiä. Talven sähkölaskuista ei vielä voi tehdä varmoja päätelmiä. Vaikka sähkön hinta laski Helsingissä syyskuuhun mennessä, kehitys ei takaa edullista talvea. Kaiken hyvän lisäksi Euroopan kaasuvarastot ovat vähissä.
Lähde: Euronews
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Helsinki, pörssisähkö, sähkö tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
