Kellot siirretään talviaikaan sunnuntaina 25. lokakuuta 2026. Terveysteknologian yritys Withings on tuoreessa tutkimuksessa selvittänyt, kuinka kellojen siirtäminen vaikuttaa suomalaisten uneen.
Kelloja siirretään sunnuntain vastaisena yönä tunti taaksepäin. Vaikka kellojen siirtäminen tarkoittaa periaatteessa yhtä lisätuntia yöhön, vaikuttaa siirtyminen käytännössä vähän unen lisääntymiseen.
Unen määrä kasvaa maltillisesti
Withings analysoi noin 19 500 yötä Suomessa vuosien 2023 ja 2025 välillä. Tulosten mukaan suomalaiset nukkuvat keskimäärin 11 minuuttia pidempään kellojen siirron jälkeisenä yönä tavanomaiseen lauantaihin verrattuna.
Tutkimuksen mukaan 58 prosenttia nukkuu kellojen siirron jälkeen pidempään. Suomalaiset heräävät kellon mukaan 36 minuuttia aikaisemmin.
Unen määrässä vaihtelee hieman kaupunkikohtaisesti. Esimerkiksi Helsingissä lisäunen määrä on noin 10 minuuttia, ja herääminen kellon mukaan tapahtuu 35 minuuttia aikaisemmin.
Vaikutukset ovat melko samanlaisia myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsalaiset nukkuvat noin 12 minuuttia pidempään, ja norjalaiset ja tanskalaiset saavat puolestaan noin 10 minuutin edestä lisää unta.
”Emme voi olettaa, että keho käyttäisi lisätunnin automaattisesti nukkumiseen.”
Kellojen siirto talviaikaan tuo Pohjoismaiden asukkaille keskimäärin 11 minuuttia lisää unta. Herääminen kellon mukaan tapahtuu noin 30 minuuttia tavallista aikaisemmin.
Kellojen siirron vaikutus on Withingsin datan perusteella melko lyhytkestoinen. Suomalaiset nukkuvat seuraavana lauantaina noin seitsemän minuuttia tavallista vähemmän, ja kaksi viikkoa kellojen siirron jälkeen uni jää noin viisi minuuttia lyhyemmäksi.
Kellojen siirtäminen osuu Suomessa pimeimpään vuodenaikaan siirtymisen kohdalle. Unitutkija Christian Benedictin mukaan siirto toimii muistutuksena siitä, kuinka valo, pimeys ja päivittäiset rutiinit kytkeytyvät ihmisten uneen.
– Emme voi olettaa, että keho käyttäisi lisätunnin automaattisesti nukkumiseen. Kehoomme vaikuttavat voimakkaasti vakiintuneet tottumukset ja vuorokausirytmi. Kun päivät lisäksi pimenevät, tulee entistä tärkeämmäksi ylläpitää säännöllisiä rutiineja ja saada päivänvaloa päivän aikana, erityisesti aamuisin, Uppsalan yliopiston farmakologian dosentti ja unitutkija Benedict kertoo tiedotteessa.
Kellojen siirron vaikutus lyhytkestoinen
Tutkimus perustuu 18 vuotta täyttäneiden Withingsin käyttäjien anonymisoituun unidataan Suomessa. Data on rekisteröity yrityksen unenseurantalaitteiden ja yhdistettyjen sovellusten kautta.
Kokonaistulos käsittää 19 606 yötä syksyisten kellojen siirtojen yhteydessä 29. lokakuuta 2023, 27. lokakuuta 2024 ja 26. lokakuuta 2026, joissa kukin henkilö huomioidaan kerran mittausvuotta kohden.
Withignsin mukaan henkilöt, joiden aikavyöhyke muuttui kuusiviikkoisen tutkimusjakson aikana esimerkiksi matkustamisen vuoksi, on suljettu pois.
Tulokset perustuvat havainnointidataa, eli ne osoittavat tilastollisia yhteyksiä syy-seuraussuhteiden sijaan. Data kuvaa Withingsin käyttäjiä eikä edusta väestöä kokonaisuudessaan. Tutkimusdata on nähtävissä tämän linkin takaa.
Lähde: Withings
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten kello, syksy tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
