Henkirikosten määrä laski Suomessa vuosien 2013-2023 välillä. Määrä väheni yli kolmanneksella 1,4 surmatusta henkilöstä 0,9 surmattuun henkilöön 100 00 asukasta kohti. Asia käy ilmi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan insitituutin Henkirikoskatsauksesta.
Lasku näkyi eniten miehiin kohdistuneessa väkivallassa. Naisiin kohdistunut väkivalta pysyi melko tasaisena. Miehiä surmattiin vuosina 2013-2015 keskimäärin 62 ja vuosina 2020-2023 enää 49, kun taas naisten vastaavat luvut olivat 22 ja 24.
Miesten tekemät henkirikokset kohdistuivat 30 prosentissa tapauksia ystävään tai tuttuun, nykyiseen tai entiseen kumppaniin 20 prosentissa tapauksia. Naisten tekemät ja heihin kohdistuneet henkirikokset olivat usein lähisuhdeväkivaltaa. Naisten tekemistä henkirikoksista 45 prosenttia kohdistui nykyiseen tai entiseen kumppaniin ja naisten ollessa uhreja tekijä oli 57 prosentissa tapauksia nykyinen tai entinen kumppani.
Vuosina 2013-2023 tapahtuneista henkirikoksista 60 prosentissa sekä uhri että tekijä olivat päihtyneitä. Tapauksista 73 prosentissa vähintään toinen osapuoli oli päihtynyt. Kaikkiaan 65 prosenttia henkirikoksista oli tehty yksityisasunnoissa.
Pääosa henkirikoksista liittyy Suomessa toisilleen tuttujen miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin yksityisasunnoissa. Tyypillisin tekoväline suomalaisissa henkirikoksissa oli keittiöveitsi. Surmaajat olivat pääsääntöisesti hieman uhrejaan vanhempia.
Henkirikoskatsauksen mukaan laskeva trendi näyttää hieman tasaantuneen nykyiselle vuosikymmenelle siirtyessä. Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen perusteella henkirikollisuuden taso nousi viime vuonna takaisin vuosien 2020 ja 2021 tasolle.
