Kiina on asettanut ankaria vientirajoituksia harvinaisille maametalleille, joita käytetään yleisesti muun muassa akkuteollisuudessa ja sotateknologissa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti perjantaina aikovansa määrätä tämän vuoksi Kiinalle uudet, jopa 100 prosentin tullimaksut. Tullit tulevat voimaan 1. marraskuuta.
Washington Postin mukaan kahden talousjätin välinen jännite on saanut osakemarkkinat laskuun. Se on myös herättänyt huolta kauppasodasta. Harvinaiset maametallit ovat kriittisiä raaka-aineita monille korkean teknologian teollisuudenaloille.
Kiina tuottaa ja jalostaa noin 70 prosenttia maailman harvinaisista maametalleista, mikä tekee siitä keskeisen toimijan. Jos Kiinan vientirajoitukset pitkittyvät ja Yhdysvaltain tullit laajenevat, raaka-aineiden hinnat voivat nousta maailmanlaajuisesti.
Kahden suurvallan nokittelu voi vaikuttaa koko maailman teolliseen toimitusketjuun. Tämä koskee erityisesti sähköautoja, tuulivoimaa, elektroniikkaa ja puolustusteknologiaa. Myös Eurooppalaiset ja suomalaiset teknologiayritykset käyttävät harvinaisia maametalleja. Yritykset voivat kohdata raaka-ainepulaa ja kustannusten nousua.
Toisaalta uusi kriisi voi kiihdyttää EU:n pyrkimyksiä vahvistaa omaa raaka-aineomavaraisuutta. Suomi on strategisesti tärkeä ja maassamme on yksi Euroopan suurin maametallien esiintymä. Suomen kaivoslakia ja kaivosveroa tulisi uudistaa niin, että valtiolla olisi etuosto-oikeus EU-sääntelyn ulkopuolella oleviin, strategisiin esiintymiin, ja asettaa siten korkeampi vero jalostamattomalle viennille.
Lisäksi Suomi voisi perustaa Norjan mallin mukaisen luonnonvararahaston, johon kaivosverot ja rojaltit ohjattaisiin kansalliseksi varannoksi. Näin raaka-aineiden arvo jäisi kotimaahan eikä valuisi ulkomaisille toimijoille.
Voit lukea Starassa myös lisää tähän kyseiseen artikkeliin liittyvistä aiheista, kuten Donald Trump, Kiina tai laajemmin aihealueesta Lifestyle.
