Muisti heikkenee iän myötä. Se ei kuitenkaan ei johdu vain yhdestä aivojen osasta tai yhdestä geenistä, vaan koko aivojen rakenteen vähittäisistä muutoksista. Laaja kansainvälinen tutkimus analysoi tuhansien terveiden aikuisten aivokuvia ja muistituloksia.
Tutkimus antaa aiempaa tarkemman kuvan siitä, miksi muisti alkaa heiketä, vaikka varsinaista muistisairautta ei olisi. Tutkimuksessa yhdistettiin yli 10.000 magneettikuvaa ja yli 13.000 muistikoetta lähes 3.700 ihmiseltä. Tulokset osoittavat, että aivojen kutistuminen ja muistin heikkeneminen liittyvät toisiinsa erityisesti iän karttuessa.
Muisti ei kuitenkaan heikkene tasaista tahtia. Muistin heikkeneminen voi nopeutua sen jälkeen selvästi, kun aivojen rakenteelliset muutokset ovat ylittäneet tietyn tason. Erityisesti muistille tärkeä hippokampus osoittautui tutkimuksen mukaan muutoksille herkäksi. Tutkijoiden mukaan kyse ei kuitenkaan ole vain yhdestä aivojen alueesta.
Muistin heikkeneminen liittyy laajoihin muutoksiin useilla aivojen alueilla. Tämä viittaa koko aivoverkoston haavoittuvuuteen eikä yksittäiseen vaurioon. Tutkimuksessa havaittiin myös, että Alzheimerin tautiin liitetty tunnettu riskigeeni ei yksin selitä muistin heikkenemistä. Tämä tarkoittaa, että muisti voi heiketä merkittävästi myös ihmisillä, joilla ei ole geneettistä alttiutta Alzheimerin tautiin.
Aivojen ikääntyminen on tutkijoiden mukaan monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat useat biologiset tekijät vuosikymmenten aikana.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten aivot, vanhainkoti, vanhus, vanhuus tai laajemmin tästä aihealueesta Lifestyle, Terveys -osioistamme.
