Suomen perustuslaissa todetaan, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että asia tulee käsitellä joutuisasti, eikä se saa jäädä makaamaan kuukausiksi tai vuosiksi ilman hyväksyttävää syytä. Todellisuudessa tämä on mahdotonta Suomen tuomioistuimia vaivaavan resurssipulan vuoksi.
Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa puhutaan oikeudesta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa. Suomi on sitoutunut myös tähän. Valtion kassassa näkyy kuitenkin pohja, koska sinne ei tehdä tarpeeksi rahaa ja menoja on enemmän kuin tuloja. Kaikkialta on pakko leikata.
Suomen tuomioistuimissa on luvassa entistä tiukemmat ajat vuodesta 2027 alkaen. Valtion rahapula alkaa näkyä oikeuslaitoksessa siten, että oikeudenkäynnit voivat kestää entistä pidempään ja jonot tuomioistuimissa kasvaa. Nyt jokaisen kannattaa pysähtyä pohtimaan, miksi Suomessa ei ole enää riittävästi verotuloja kattamaan peruspalveluita.
Säästöpaineet olisivat tosiasiallisesti pakottaneet leikkaamaan tuomioistuimilta jo tänä vuonna. Henkilöstöä ei kuitenkaan vähennetty. Syy on se, että juttuja tulee paljon ja jatkuvasti sisään. Monissa tuomioistuimissa asiat ovat jo nyt pahasti ruuhkautuneet. Jos väkeä olisi vähennetty heti, niin käsittelyajat olisivat venyneet vielä enemmän.
Oikeusministeriön tuoreen suunnitelman mukaan vuodesta 2027 alkaen tuomioistuimilta lähtee rahaa kahdelta suunnalta. Yleiset valtion säästöt osuvat myös oikeuslaitokseen, mutta samalla loppuu määräaikainen lisärahoitus, jonka avulla on purettu jutturuuhkia viime vuosien aikana.
– Tuomioistuinlaitoksen menoista säästämisellä saatava lyhytaikainen hyöty on valtiontalouden näkökulmasta hyvin vähäinen, mutta säästöjen aiheuttama seuraus huomattavan suuri. Toimiva tuomioistuinlaitos on keskeinen tekijä sisäisen turvallisuuden ja yhteiskunnallisen luottamuksen ylläpitämisessä. Jos joudumme vähentämään henkilöstöä, on tästä väistämätön seuraus, että jo ennestään liian pitkät käsittelyajat venyvät vielä lisää, Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula arvioi.
– Erityisesti ruuhkaantuneissa tuomioistuimissa tilanne on jo vaarassa muuttua kestämättömäksi ja käsittelyaikaerot tuomioistuimien välillä kasvavat entisestään. Tuomioistuinten pitkät käsittelyajat heijastuvat laajalle yhteiskuntaan, kun esimerkiksi erilaiset hankkeet ja projektit seisahtuvat odottamaan tuomioistuimen toimenpiteitä. Ratkaisujen pitkät odotusajat ovat myös inhimillisesti kestämättömiä.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten asianajaja, käräjäoikeus tai laajemmin tästä aihealueesta Uutiset -osioistamme.
