Tekoälystä voi olla yllättävän paljon apua vieraan kielen opiskelussa. Se ei kuitenkaan vielä korvaa perinteistä kieltenopiskelua.
Uuden tutkimuksen mukaan parhaaseen lopputulokseen päästään yhdistämällä tekoäly muihin luotettaviin kielenoppimisen menetelmiin, kuten luentoihin ja luokkaopetukseen.
Tekoäly opettaa ja sparraa
Havainto voi kiinnostaa esimerkiksi korkeakouluopiskelijoita, jotka tuskailevat virkamiesruotsin tai muun oman alan ammattikielen kanssa.
Brittiläisen Kolumbian yliopiston UBC Sauder School of Businessin tutkija Déogratias Nizonkiza tarkasteli tutkimuksessaan, kuinka opiskelijat oppivat vieraan kielen tyypillisiä sanayhdistelmiä.
Pelkkä yksittäisten sanojen osaaminen ei vielä riitä sujuvaan kielenkäyttöön. Pitäisi tietää myös, mitkä sanat kuulostavat luontevilta yhdessä. Suomen kielessä esimerkiksi oikeuskielessä ”tehdään päätös” ja ”nostetaan kanne”.
Toisella kielellä sanojen suora kääntäminen voi tuottaa yhdistelmän, joka on periaatteessa ymmärrettävä mutta jota kieltä äidinkielenään puhuva, saati ammattikseen asioita käsittelevä, ei käyttäisi. Juuri tällaisessa harjoittelussa tekoälystä voi olla hyötyä.
Tekoäly tekee esimerkkien etsimisestä helpompaa.
Kieltenopetuksessa on jo pitkään hyödynnetty valtavia tekstiaineistoja eli korpuksia. Niihin on kerätty oikeasti käytettyä kieltä esimerkiksi kirjoista, lehdistä ja muista teksteistä.
Opiskelija voi niiden avulla tarkistaa, miten jotakin sanaa tai ilmaisua todellisuudessa käytetään ja millaisten sanojen kanssa se yleensä esiintyy.
Tekoäly tekee samantapaisten esimerkkien etsimisestä huomattavasti helpompaa. Opiskelija voi esimerkiksi kysyä, miten jokin ilmaisu sanottaisiin luontevasti ruotsiksi, pyytää esimerkkilauseita tai harjoitella oman alan sanastoa. Ongelmana on kuitenkin luotettavuus.
ChatGPT:n ja muiden generatiivisten tekoälypalvelujen antamista esimerkeistä ei välttämättä käy ilmi, mistä ne ovat peräisin tai ovatko ne varmasti oikeaa ja luontevaa kieltä. Tekoäly voi siis antaa vakuuttavalta kuulostavan vastauksen, vaikka ilmaisu ei todellisuudessa olisi paras mahdollinen.
Eri keinojen yhdistelmä on tehokkain ratkaisu
Tutkimuksen perusteella tehokkain ratkaisu onkin usean eri keinon yhdisteleminen. Kieltä opiskellaan luotettavien aineistojen avulla ja tekoälyä käytetään apuvälineenä.
Käytännössä opiskelija voisi ensin opetella esimerkiksi oman alansa keskeisiä sanoja ja ilmaisuja. Sen jälkeen tekoälyllä voisi tehdä niistä harjoituksia, tarkistaa omia vastauksia tai pyytää lisää esimerkkejä.
Oikeustieteen opiskelija voisi esimerkiksi harjoitella ruotsiksi päätöksentekoon, muutoksenhakuun, sopimuksiin tai viranomaistoimintaan liittyviä ilmaisuja. Tekoäly voisi muodostaa niistä tehtäviä ja auttaa huomaamaan, missä yhteydessä tiettyä sanaa yleensä käytetään.
Lähde: Nouvelles perspectives en sciences sociales
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten opiskelu, tekoäly, yliopisto tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
