Työnhakijan koulutus tai pitkä lista osaamisesta ei välttämättä ratkaise työpaikan saamista tänä päivänä. Moni yritys etsii uransa alkuvaiheessa olevaa korkeakoulutettua muista syistä. Rekrytoijien vaakakupissa painavat niitä enemmän hakijan persoona ja motivaatio.
Tämä käy ilmi Suomen Ekonomien rekrytointikyselystä. Kyselyyn vastasi 124 henkilöstöammattilaista ja esihenkilöä. Heillä kaikilla oli kokemusta harjoittelijoiden tai muiden uransa alkuvaiheessa olevien työntekijöiden rekrytoinnista kahden viime vuoden ajalta. Vastaukset kerättiin elo–syyskuussa 2026.
Tekoälyn käyttäminen kadottaa persoonallisuuden
Peräti 95 prosenttia vastaajista piti hakijan persoonaa erittäin tai melko tärkeänä rekrytointikriteerinä. Motivaation merkityksen arvioi erittäin tai melko tärkeäksi yli 90 prosenttia. Vertailun vuoksi koulutusta, kuten tiettyä pääainetta, piti erittäin tai melko tärkeänä 64 prosenttia vastaajista. Työkokemuksen kohdalla osuus oli 68 prosenttia.
Tuloksissa on kuitenkin kiinnostava ristiriita, sillä samaan aikaan kun työnantajat haluavat nähdä hakijan persoonan, yhä useampi hakemus näyttää rekrytoijien silmissä siltä, että hakija ei ole kirjoittanut sitä itse.
Yli puolet kyselyyn vastanneista arvioi työhakemusten vaikuttavan usein tai lähes aina kokonaan tekoälyn tekemiltä. Tekoälyn käyttäminen ei itsessään tarkoita huonoa hakemusta, mutta Suomen Ekonomien mukaan ongelma syntyy, jos hakijan oma ääni katoaa tekstistä.
Juuri se voi olla kohtalokasta tilanteessa, jossa rekrytoija yrittää hakemuksesta päätellä hakijan motivaatiota ja sopivuutta työyhteisöön. Jos kymmenet hakijat käyttävät tismalleen samanlaisia tekoälytyökaluja ja pyytävät niitä kirjoittamaan ammattimaisen hakemuksen saman työpaikkailmoituksen perusteella, niin lopputulos voi helposti olla siloteltu, monotoninen ja persoonaton.
”Siksi on tärkeintä, että on oppimishalua.”
Suomen Ekonomien uravalmentaja Anton Pajoslahti pitää persoonan suurta merkitystä ymmärrettävänä erityisesti ensimmäisiä asiantuntijatehtäviä täytettäessä.
– Siksi on tärkeintä, että on oppimishalua, uteliaisuutta ja oma-aloitteisuutta ja tulee toimeen tiimin muiden jäsenten kanssa, Pajoslahti sanoo.
Ajatuksena on, ettei työuran alussa ole vielä edes mahdollista osoittaa vuosien kokemusta vastaavista tehtävistä. Työnantaja joutuu siksi arvioimaan myös sitä, kuinka nopeasti hakija pystyy oppimaan työn. Hakijan kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota siihen, miten hänen oma motivaationsa näkyy hakemuksessa.
Pajoslahden mukaan yksi hakemusten tavallisin puute on se, että hakija ei kerro heti hakemuksen alussa miksi hän haluaa juuri kyseiseen tehtävään ja kyseiseen organisaatioon.
Esihenkilöön kannattaa ottaa yhteyttä
Pajoslahti neuvoo tutustumaan esimerkiksi haettavana olevan yrityksen verkkosivuihin, sosiaalisen median kanaviin ja tilinpäätöstietoihin. Hakemuksessa voi tämän jälkeen nostaa esiin jonkin konkreettisen asian, joka yrityksessä tai tehtävässä herätti kiinnostuksen.
Myös rekrytoivaan esihenkilöön kannattaa hänen mukaansa ottaa yhteyttä jo ennen hakemuksen lähettämistä. Esihenkilöltä voi kysyä esimerkiksi, millaisia ominaisuuksia tiimissä arvostetaan.
Keskusteluun voi puolestaan viitata myöhemmin hakemuksessa. Tällainen yksityiskohta kertoo työnantajalle enemmän hakijan kiinnostuksesta kuin yleinen vakuutus siitä, että työpaikka vaikuttaa kiinnostavalta.
Hakemuksilla on tärkeä tehtävä aikana, kun digitaalinen ympäristö tekee ihmisistä kasvottomia. Ennen työnhakijat kävelivät yritykseen sisään ja kysyivät töitä, nykyään hakemuksia tehdään liukuhihnalta.
Lähde: Ekonomit
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten tekoäly, työhaastattelu, työnhaku tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
