Belgialaissyntyinen fyysikko Francis Halzen on saanut vuoden 2026 fysiikan Nobel-palkinnon. Palkinto ojennettiin poikkeuksellisesta keksinnöstä.
Hänen työnsä ansiosta kuutiokilometri Etelämantereen jäätä toimii nykyisin maailman suurimpana neutriinoilmaisimena. Neutriinoilmaisin on eräänlainen hiukkaskamera, jolla nähdään sellaisia avaruudesta tulevia hiukkasia, joita tavallisella kaukoputkella ei voi nähdä.
Rakensi valtavan teleskoopin
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia ilmoitti palkinnosta tiistaina. Palkittu 82-vuotias Halzen palkittiin virallisen ilmaisun mukaan ratkaisevasta työstään IceCube Neutrino Observatory -havaintolaitteen kehittämisessä sekä astrofysikaalista alkuperää olevien korkeaenergisten neutriinojen löytämisessä.
Käytännössä Halzen kollegoineen rakensi valtavan teleskoopin paikkaan, jossa sitä ei päällepäin juuri näe. Se on rakennettu syvälle etelänavan jäätikön sisään.
IceCube etsii neutriinoja. Ne ovat äärimmäisen pieniä alkeishiukkasia, jotka vuorovaikuttavat muun aineen kanssa todella heikosti. Sen vuoksi neutriinoja voi kulkea valtavia määriä esimerkiksi maapallon läpi jälkiä jättämättä. Juuri tämä ominaisuus tekee niistä tutkijoille sekä hankalia että erittäin kiinnostavia.
Korkeaenergisiä neutriinoja syntyy maailmankaikkeuden rajuissa tapahtumissa. Toisin kuin monet muut avaruudesta tulevat hiukkaset, neutriinot voivat kulkea valtavia etäisyyksiä menettämättä energiaansa tai muuttamatta kulkusuuntaansa. Ne voivat kertoa tutkijoille, mistä päin maailmankaikkeutta ne ovat saapuneet ja millaisissa äärimmäisissä olosuhteissa ne ovat syntyneet.
Halzen esitti ajatuksen observatoriosta jo vuonna 1988.
Tiedeakatemia kuvailee niitä osuvasti aavemaisiksi viestintuojiksi avaruudesta. Ongelma on neutriinojen havaitseminen. Kosmiset korkeaenergiset neutriinot ovat erittäin harvinaisia. Sen vuoksi niiden löytämiseen tarvitaan valtava havaintoalue. IceCubessa asiaan valjastettiin jääalue Etelämantereelta.
Havaintolaite käsittää noin yhden kuutiokilometrin jäätä. Syvälle jäähän sijoitetut valoanturit pystyvät havaitsemaan välähdyksiä, joita syntyy neutriinojen harvinaisissa vuorovaikutuksissa aineen kanssa.
Näin valtavasta jäämassasta tuli uudenlainen teleskooppi, jolla maailmankaikkeutta voidaan tutkia aivan eri tavalla kuin näkyvää valoa vastaanottavilla tavallisilla kaukoputkilla. Tiedeakatemian mukaan Halzenin työ on avannut tien kokonaan uudenlaiselle tähtitieteelle.
Halzen esitti ajatuksen observatoriosta jo vuonna 1988. Ensimmäisiä kokeita tehtiin muutamaa vuotta myöhemmin, mutta valtava IceCube valmistui vasta vuonna 2011.
Halzen syntyi Belgian Tienenissä
Halzen on toiminut IceCuben päätutkijana. Hän työskentelee professorina University of Wisconsin–Madisonissa ja johtaa yliopiston alkeishiukkasfysiikan instituuttia. Nobel-palkinnosta kuullessaan Halzen oli Italiassa.
– Se oli suuri yllätys, enkä tietenkään odottanut sitä, Halzen sanoi tiedotustilaisuuteen puhelimitse.
Hän nosti samalla esille tutkijat, jotka lähtivät vuosikymmeniä sitten mukaan kunnianhimoiseen hankkeeseen.
– Minulle suurin ilo Nobel-palkinnon saamisen lisäksi on se, että toivon tämän huomion kohdistuvan niihin todella rohkeisiin ihmisiin, jotka lähtivät mukaan projektin alkuvaiheessa, Halzen sanoi.
Halzen syntyi Belgian Tienenissä ja on nykyisin myös Yhdysvaltain kansalainen. Hän suoritti fysiikan maisterintutkinnon KU Leuvenissa vuonna 1966 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1969.
Vuoden 2026 Nobel-palkinnon arvo on 12 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 1,1 miljoonaa euroa. Halzen saa palkintonsa Tukholmassa 10. joulukuuta Alfred Nobelin kuolinpäivänä.
Lähde: Nobel
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten avaruus, Nobel tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
