Rahtialuksen kapteeni menetti työpaikkansa toistuvan alkoholinkäytön vuoksi.
Kapteeni itse kuitenkin kiisti syytökset ja vaati yli 130 000 euron korvauksia. Asia eteni työtuomioistuimeen.
Kapteeni vaati kotvayksia.
Työtuomioistuimen mukaan irtisanominen oli laillinen, vaikka kapteenia ei ollut koskaan saatu kiinni rattijuopumusta vastaavalla puhallustestillä. Kyseessä oli suomalaisen rahtialuksen kapteeni, joka oli irtisanottu alkoholinkäytön aiheuttaman luottamuspulan vuoksi.
Kapteeni oli työskennellyt varustamon palveluksessa vuodesta 2015. Hän johti 85-metristä kuivalastialusta. Alus liikennöi pääasiassa Turun ja Norjan satamien välillä. Aluksella työskenteli yhdeksän henkilöä.
Varustamo irtisanoi kapteenin heinäkuussa 2025. Irtisanomista ei tehty heppoisin perustein, vaan vasta varustamon saatua useita ilmoituksia hänen alkoholinkäytöstään. Ilmoitusten mukaan kapteeni oli ollut toistuvasti humalassa myös työvuorojensa aikana.
Kapteeni kiisti väitteet täysin. Hän vetosi siihen, että häntä ei ollut koskaan puhallutettu päihtymysepäilyn vuoksi. Satunnaisissa puhalluskokeissa tulos oli aina ollut nolla promillea. Kapteeni ei myöskään ollut saanut työsuhteensa aikana yhtään varoitusta.
Kapteenilla oli tapana juoda runsaasti alkoholia.
Oikeudenkäynnissä kuultiin useita kapteenin alaisuudessa työskennelleitä merimiehiä. Heidän kertomuksensa olivat pitkälti yhteneväisiä. Todistajien mukaan kapteenilla oli tapana juoda runsaasti alkoholia viikonloppuisin. Juominen alkoi usein yhteisen illallisen yhteydessä ja jatkui komentosillalla.
Kapteeni saattoi olla voimakkaasti päihtynyt vielä omalla vahtivuorollaan, jolloin hänen olisi pitänyt huolehtia aluksen turvallisesta kulusta. Yksi työntekijöistä kertoi, että komentosillalla oli toisinaan soitettu musiikkia niin kovalla, ettei meriliikenteen hätäviesteihin käytetyn radiopuhelimen ääntä olisi kuullut.
Toinen työntekijä kertoi kapteenin käskeneen hänet vahtivuoroon, vaikka hänellä ei ollut tehtävään vaadittavaa pätevyyttä. Kapteeni oli itse nukkunut humalassa komentosillan sohvalla.
Todistajien mukaan kapteeni myös painosti miehistöä juomaan kanssaan ja saattoi hakea työntekijöitä hyteistään saadakseen juomaseuraa. Miehistön jäsenet eivät uskaltaneet ilmoittaa tapahtumista varustamolle, koska he pelkäsivät menettävänsä työpaikkansa. Kapteenin kerrottiin uhkailleen työntekijöitä irtisanomisella.
Tärkeä linjaus irtisanomisesta
Oikeuden ratkaistavaksi jäi se, voiko työnantaja irtisanoa työntekijän alkoholinkäytön vuoksi, vaikka päihtymystä ei ole osoitettu puhalluskokeella.
Kapteenia edustanut Suomen Laivanpäällystöliitto katsoi, että varustamo oli rikkonut työehtosopimuksen mukaista menettelyä. Liiton mukaan epäilty päihtymys olisi pitänyt todeta puhallustestillä. Työtuomioistuin päätyi kuitenkin toiseen ratkaisuun.
Oikeuden mukaan miehistön kertomukset olivat niin yksityiskohtaisia, johdonmukaisia ja yhteneväisiä, että niiden perusteella voitiin pitää uskottavana kapteenin olleen toistuvasti humalassa työaikana ja tällainen näyttö riitti. Puhallustestien puuttumiselle löytyi myös ymmärrettävä selitys.
Varustamo oli saanut tiedot tapahtumista pääasiassa vasta jälkikäteen, jolloin puhalluttaminen ei enää ollut mahdollista. Työtuomioistuin piti kohtuuttomana vaatia, että miehistön jäsenet olisivat ryhtyneet puhalluttamaan omaa esihenkilöään, joka oli epäilyksen mukaan päihtynyt ja mahdollisesti aggressiivinen.
Varoitus annetaan, jos hän rikkoo työsuhteeseen kuuluvia velvollisuuksiaan.
Tavallisesti työntekijälle on annettava varoitus ja mahdollisuus korjata toimintaansa ennen irtisanomista. Varoitus annetaan, jos hän rikkoo työsuhteeseen kuuluvia velvollisuuksiaan.
Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos rikkomus on niin vakava, että työnantajalta ei yksinkertaisesti voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.
Työtuomioistuin korosti ratkaisussaan kapteenin erityisen vastuullista asemaa. Hän vastasi aluksen, miehistön, lastin ja muiden merellä liikkuvien turvallisuudesta.
Kapteeni oli myös käyttänyt asemaansa väärin peitelläkseen toimintaansa. Oikeuden mukaan hänen olisi pitänyt ymmärtää ilman varoitustakin, että tällainen menettely ei ollut hyväksyttävää.
Varustamolla oli siten asiallinen ja painava peruste.
Varustamolla oli siten asiallinen ja painava peruste irtisanoa kapteeni ilman aikaisempaa varoitusta.
Suomen Laivanpäällystöliitto vaati kapteenille perusteettomasta irtisanomisesta 15 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta eli noin 130 400 euroa. Työtuomioistuin hylkäsi vaatimuksen.
Liitto määrättiin maksamaan varustamon ja Suomen Varustamot ry oikeudenkäyntikulut, mikä oli maltillinen, yhteensä noin 5 700 euroa korkoineen.
Lähde: Työtuomioistuin
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten oikeus, rahtilaiva tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
