Tietokone jumittaa, ohjelmistot muuttuvat jatkuvasti ja työpäivä keskeytyy vähän väliä uusiin ilmoituksiin. Tällainen näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttama ylimääräinen hermojen kiristely on monelle tuttu ilmiö.
Turhautuminen voi olla osa teknostressiä. Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että teknologian aiheuttama kuormitus voi heikentää työtyytyväisyyttä ja lisätä uupumuksen tunnetta.
Teknologia rasittaa osaa työntekijöistä
Teknologian piti helpottaa työntekoa. Sähköiset järjestelmät, älypuhelimet ja erilaiset sovellukset ovat kuitenkin tehneet monista tehtävistä nopeampia. Samalla nämä ratkaisut ovat tuoneet työelämään uudenlaista kuormitusta.
Työntekijä kiinnitetään tietokoneen ääreen, vaikka työnkuvaan saattoi aiemmin kuulua myös muutakin. Ilmiölle on olemassa oma nimensä: teknostressi.
Teknostressillä tarkoitetaan stressiä, joka syntyy teknologian käytöstä ja siihen liittyvistä vaatimuksista. Se ei tarkoita pelkästään sitä, että tietokoneen toimimattomuus ärsyttää, vaan kyse voi olla jatkuvasta kuormituksesta, joka vaikeuttaa keskittymistä, heikentää työn hallinnan tunnetta ja ulottuu pahimmillaan vapaa-ajalle.
Tietokoneelta ei pääse pois, jos aikoo tehdä työnsä. Teknostressi ei myöskään ole uusi ilmiö. Käsitettä on käytetty tutkimuksessa jo vuosikymmeniä, mutta digitalisoitunut työelämä on tehnyt siitä entistä ajankohtaisemman.
Tulosten mukaan teknostressi on yleinen ilmiö.
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin teknostressiä. Gradun tilasi METO – Metsäalan Asiantuntijat ry. Kyselyyn vastasi 418 metsäalan asiantuntijaa.
Tulosten mukaan teknostressi on alalla yleinen ilmiö. Eniten kuormitusta aiheuttivat teknologian lisäämä työmäärä sekä jatkuvasti muuttuvat tietojärjestelmät. Työntekijät kokivat stressiä erityisesti silloin, kun ohjelmistot olivat monimutkaisia, toimivat huonosti tai keskeyttivät työntekoa.
Myös uusien järjestelmien käyttöönotto ja niiden muutoksiin liittyvä epävarmuus lisäsivät kuormitusta. Tutkimuksessa teknostressi oli yhteydessä heikompaan työtyytyväisyyteen, yleiseen stressiin ja kokemukseen työn hallinnan vähenemisestä.
Vaikka kuormitus näkyi työntekijöiden hyvinvoinnissa, tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä sairauspoissaolojen lisääntymiseen. Tulokset perustuvat yhden ammattialan kyselyyn. Teknostressin tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä se ei välttämättä tunnu yhdeltä suurelta ongelmalta, mutta työpäivän ja jatkuvan aistiärsyketulvan jälkeen voi olla aivan loppu niin henkisesti kuin fyysisesti.
Kuormittavat tarkkaavaisuutta ja kuluttavat työaikaa.
Työpäivä saattaa alkaa sillä, että Microsoftin tietokone vaatii taas kerran päivitystä. Sen jälkeen jokin ohjelma pyytää kirjautumaan uudelleen, salasana on vanhentunut ja kesken tärkeän tehtävän sähköpostiin saapuu useita viestejä. Jatkuva multitaskaaminen, välilehtien selaaminen, aiheesta toiseen pomppiminen ja muut häiriöt tekevät työstä kuormittavaa.
Yksittäiset häiriöt voivat vaikuttaa vähäpätöisiltä, mutta toistuessaan ne kuormittavat tarkkaavaisuutta ja kuluttavat työaikaa. Erityisen hankalaksi tilanne voi muodostua silloin, kun työntekijältä odotetaan jatkuvasti parempaa tehokkuutta.
Teknologian pitäisi olla työn tekemisen väline, mutta pahimmillaan sen hallinnasta tulee oma ylimääräinen työtehtävänsä. Todellisuudessa vaatimukset kasvavat ja työmäärä lisääntyy.
Teknostressiin liittyy myös työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen. Ongelma ei siis aina ole teknologian käyttämiseen kuluva aika, vaan myös tunne siitä, että pitäisi olla jatkuvasti tavoitettavissa.
Ei pidä sekoittaa suoraan työuupumukseen
Teknostressiä ei pidä sekoittaa suoraan työuupumukseen. Se on yksi mahdollinen kuormitustekijä muiden joukossa, eikä jokainen teknologian aiheuttama turhautuminen tarkoita vakavaa hyvinvointiongelmaa.
Tutkielman tekijä Lauri Poikolainen korostaa, että teknostressin vähentäminen pitäisi nähdä osana työhyvinvoinnin kehittämistä. Hänen mukaansa työntekijät tarvitsevat kunnollista perehdytystä esimerkiksi uusien järjestelmien käyttöönotossa. Lisäksi heidät olisi tärkeää ottaa mukaan jo silloin, kun järjestelmiä suunnitellaan.
Teknologian pitäisi helpottaa elämää, ei hallita sitä. Teknostressistä kannattaa puhua työpaikoilla yhtä luontevasti kuin melusta, kiireestä, kohtuuttomista odotuksista tai huonosta työergonomiasta.
Lähde: STTK
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten ahdistus, stressi, tietokone tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
