Suomalainen ruoka-asiantuntijuus löytyy aidoimmillaan kansan syvistä riveistä. Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen ruoan, maiseman- ja luonnonhoidon ja yrityspalveluiden neuvontajärjestö sekä kymmenien tuhansien maaseutuhenkisten ihmisten aktiivinen verkosto. Nyt Maa- ja kotitalousnaiset vinkkaavat suomalaisen härkäpavun käytöstä ruoanlaitossa.

Kotimainen härkäpapu on mainio vaihtoehto ulkomaisille palkokasveille. Siitä syntyy monenlaista ilmastoystävällistä, ravitsevaa ja maukasta purtavaa. Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonnan kehityspäällikkö Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta uskoo, että härkäpavussa kiinnostaa sen terveellisyys, mutta myös halu syödä lähiruokaa, joka ei kuormita ilmastoa. Siinä on runsaasti proteiinia, kuitua, folaattia ja tärkeitä kivennäisaineita.

Vaikka härkäpavun viljelyala ja satomäärät ovat kasvussa, ei tuoretta härkäpapua valitettavasti vielä saa joka paikasta. Kuivattua härkäpapua löytyy paremmin. Kuivattuja härkäpapuja täytyy liottaa 12 tunnin ajan. Keittoajaksi riittää noin 30 minuuttia. Härkäpapu on hyvin monikäyttöinen. Kypsennetyt härkäpavut maistuvat osana ateriaa sellaisenaan. Niitä on helppo sujauttaa esimerkiksi pataruokiin, salaatteihin, vokkeihin ja keittoihin. Niistä voi tehdä falafeleja ja levitteitä, niitä voi marinoida.

– Härkäpapua (Vicia faba) viljeltiin Suomessa jo 1200-luvulla. Tämä ravintorikas palkokasvi vaipui kuitenkin pitkäksi aikaa taka-alalle, josta se on viimeisimpien vuosien aikana tehnyt paluuta suomalaisten lautasille, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus tiedottaa.