Pian vietettävän halloweenin alkuperäinen tarkoitus on ollut pahojen henkien karkoittaminen uuden vuoden ja sadonkorjuun juhlan aikana. Suomessa vastaavaa juhlaa on kutsuttu kekriksi. Juhlan luonne kuitenkin muuttui kristinuskon levittäytyessä maailmaan ja sitä alettiin kutsua pyhäinpäiväksi.

Sadonkorjuujuhlat ovat edelleen elävää perinnettä ympäri maailmaa. Kekriä ja sen serkkuja yhdistää uuden sadon antimista nauttiminen yhdessä, myös vainajien kanssa, enteet ja taiat sekä erilaiset leikit naamioitumisineen. Suomessakin nykyisin vietettävä halloweenin juuret ovat kelttien sadonkorjuujuhlassa, samhainissa, jonka irlantilaiset maahanmuuttajat veivät Yhdysvaltoihin. Samhain sekoittui pyhäinpäivän perinteisiin ja näin syntyi Hallows’ Eve, kaikkien pyhimysten aatto eli halloween.

Kekri on perinteisesti sadonkorjuun valmistumisen ja työvuoden päättymisen juhla. Juhlintaa jatketaan marraskuun alkuun saakka lähiruokamarkkinoita- ja myyjäisiä viettämällä sekä erilaisia kekriin liittyviä konsertteja ja tulijuhlia. Kekrin vietossa ei ole tarkkoja sääntöjä ja muodollisia tapoja. Jokainen voi luoda itselleen sopivan, omanlaisensa kekrin.