Suomessa vietetään 21.-27. syyskuuta Kuluttajaliiton koordinoivaa valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Teemaviikon tavoitteena on herätellä pohtimaan syömäkelpoisen ruoan päätymistä hävikkiin, kertoo Lounais-Suomen jätehuolto LSJH.
Suomalaiset heittävät vuosittain roskiin noin 590 miljoonan euron arvosta ruokaa. Tämä vastaa noin 1,6 miljoonan euron hävikkiä päivässä, 70 000 euron hävikkiä päivässä ja yli 1 100 euron hävikkiä tunnissa.
Ruokahävikki tulee yhteiskunnalle kalliiksi
Kotitalouksien osuus on suurin koko ruokaketjun yhteenlasketusta hävikistä. Lähes puolet Suomessa syntyvästä ruokahävikistä muodostuu kodeissa, joissa hukkaan menee vuosittain noin 150 miljoonan kilon edestä ruokaa.
Edellä mainittu määrä tarkoittaa keskimäärin 27 kiloa ruokahävikkiä yhtä suomalaista kohden. Ruokahävikin mittakaava voi tulla monille yllätyksenä, vaikka asiasta käydään runsaasti keskustelua.
– Ruokahävikkiin liittyvät luvut ovat niin suuria, että niitä on vaikea hahmottaa. Kun summan jakaa tunneille ja minuuteille, mittakaava konkretisoituu. Kyse ei ole vain yksittäisistä kaapin perälle unohtuneista jogurteista tai nahistuneista kurkuista, vaan paljon laajemmasta ilmiöstä, kertoo tiedotteessa LSJH:n ympäristökouluttaja Eeva Salmi.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n tiedotteen mukaan kodeissa heitetään pois eniten leipää, perunoita, vihanneksia, juureksia ja hedelmiä.
MTK kannustaa ostamaan vain tarpeeseen.
Suomessa viljelylle haasteita aiheuttavat lyhyt kasvukausi ja vaihtelevat sääolot. Tämän vuoksi sadon mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on tärkeää ruokaturvan, luonnonvarojen kestävän käytön ja maatilojen kannattavuuden kannalta.
– Satokauden tuotteiden suosiminen on konkreettinen tapa vähentää hävikkiä ja tukea kotimaista ruoantuotantoa. Myös hieman pehmenneet tai nahistuneet kasvikset sopivat usein hyvin ruoanlaittoon, kertoo MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.
MTK kannustaa ostamaan vain tarpeeseen, hyödyntämään tähteet ja tarkistamaan, voisiko hieman nuupahtaneen raaka-aineen käyttää vielä ruoaksi.
MTK suosittelee tarkkailemaan myös sitä, jääkö esimerkiksi mehun, maitotuotteen tai kaurajuoman viimeinen desilitra käyttämättä. Jos hävikkiin päätyy päivittäin desilitra juomaa, kertyy sitä vuosittain lähes 40 litraa.
Lähteet: Lounais-Suomen jätehuolto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten ruoka tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
