Venus planeettaa kutsutaan usein Maan kaksoseksi. Planeetat ovat suunnilleen samankokoisia ja niiden massat ja rakenteet muistuttavat toisiaan.
Yksi silmiinpistävä ero kuitenkin on. Maalla on Kuu, mutta Venuksella ei ole ainuttakaan kuuta. Uusi tutkimus tarjoaa hurjan selityksen asialle.
Planeetta on voinut vetää kuunsa takaisin
Jos Venuksella joskus on ollut kuu, niin planeetta on saattanut lopulta vetää sen takaisin itseensä. Kalifornian yliopiston Riversiden astrofyysikon Stephen Kanen johtama tutkimus julkaistiin The Astrophysical Journal -tiedelehdessä.
Tutkimuksessa mallinnettiin tietokoneella, mitä Venusta kiertävälle kuvitteelliselle kuulle on saatanut tapahtua miljardien vuosien aikana. Maapallo pyörähtää akselinsa ympäri noin vuorokaudessa.
Maan ja Kuun väliset vuorovesivoimat siirtävät samalla energiaa Maan pyörimisestä Kuun kiertorataan. Tämän seurauksena Kuu loittonee Maasta noin neljä senttimetriä vuodessa.
Venuksen tilanne on aivan toinen. Planeetta pyörii akselinsa ympäri erittäin hitaasti. Yhteen kierrokseen kuluu 243 Maan vuorokautta. Venuksen kaltaisessa järjestelmässä vuorovesivoimien aiheuttama kehitys voi siksi johtaa siihen, että kuu ei jatka loittonemistaan vaan alkaakin lähestyä planeettaa.
Maan ja Kuun kehitystä mallinnettiin
Ajatusta testattiin tietokonemalleilla. Ensin mallinnettiin Maan ja Kuun kehitystä. Sen jälkeen muutettiin Venuksen pyörimisnopeutta laskelmissa sekä kuvitteellisen kuun ominaisuuksia. Mallinnuksissa tarkasteltiin erilaisia kuita. Niiden massa vaihteli.
Monissa simulaatioissa lopputulos oli sama massasta huolimatta. Kuu päätyi lopulta takaisin Venuksen luo. Suurempi kuu saattoi myös nopeuttaa järjestelmän kehitystä. Voimakkaammat vuorovesivaikutukset muuttavat planeetan pyörimistä tehokkaammin.
Tutkijat kertoivat odottaneensa erilaisten lähtötilanteiden tuottavan paljon erilaisia lopputuloksia. Tulos kuitenkin yllätti. Suuri osa tapauksista kehittyi samaan suuntaan.
Tutkimuksen perusteella Venuksen ei siis välttämättä olisi tarvinnut menettää kuutaan esimerkiksi yhden myöhemmän valtavan törmäyksen seurauksena. Planeetan ja kuun väliset vuorovesivoimat olisivat voineet aiheuttaa yhteensulautumisen vähitellen.
Törmäyksen jälkien löytäminen olisi myös vaikeaa.
Tutkijat eivät tiedä, oliko Venuksella koskaan kuuta. Uusi tutkimus ei löydä kadonnutta kuuta eikä todisteita sen olemassaoloa. Se selvittää, millainen kohtalo kuulle olisi erilaisissa olosuhteissa voinut koitua.
Mahdollisen muinaisen törmäyksen jälkien löytäminen olisi myös vaikeaa. Suuri osa Venuksen pinnasta on geologisesti suhteellisen samanikäistä.
Planeetalla tapahtui laaja pinnan uudistuminen arviolta noin miljardi vuotta sitten. Se on voinut pyyhkiä näkyvistä suuren osan sen varhaisesta geologisesta historiasta.
Vihjeitä voitaisiin tulevaisuudessa etsiä pinnan alta. Esimerkiksi seismiset tutkimukset voisivat auttaa selvittämään, onko Venus planeetta nielaissut suuren taivaankappaleen jossain vaiheessa sen historiaa.
Valtavasti energiaa ja liikemomenttia
Jos suuri kuu todella törmäsi Venukseen, tapahtuma olisi voinut vaikuttaa paljon muuhunkin kuin planeetan ulkonäköön.
Törmäyksessä olisi siirtynyt valtavasti energiaa ja liikemomenttia. Se olisi voinut muuttaa planeetan pyörimistä, geologiaa ja ilmastoa.
Mikäli nuorella Venuksella oli joskus meriä tai muuten elämälle suotuisammat olosuhteet, niin kuun tuhoutuminen on voinut vaikuttaa koko planeetan myöhempään kehitykseen.
Tähtitieteilijät etsivät jatkuvasti Maan kaltaisia maailmoja aurinkokuntamme ulkopuolelta. Samalla tutkijat pohtivat, kuinka tärkeä suuri kuu on planeetan elinkelpoisuudelle.
Lähde: The Astrophysical Journal
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten avaruus, kuu tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
