Työttömyysturva on suomalaisen systeemin antama vakuutus työttömyyden aiheuttaman tulonmenetyksen varalle.
Meillä se koostuu ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta ja Kelan maksamista perusturvaetuuksia.
Työn on oltava aina kannattavaa
Ansiosidonnainen päiväraha perustuu työttömyyskassan jäsenyyteen ja työssäoloehdon täyttämiseen. Perusturva auttaa niitä, joilla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen etuuteen. Työttömyysturvaan liittyy myös velvollisuuksia, kuten työnhaku ja tarjotun työn vastaanottaminen laissa säädetyin edellytyksin.
Jokaisen suomalaisen on hyvä ymmärtää, että meidän työttömiä tukeva järjestelmämme ei ole maailmanlaajuisesti mikään itsestäänselvyys. Olemme oikeastaan hyvin etuoikeutettuja, että maassa asuvat veronmaksajat mahdollistavat työttömyyskorvauksen maksamisen kaikille.
Työttömyysedut ovat yleisiä Euroopassa ja muissa vauraissa teollisuusmaissa, mutta suuressa osassa maailmaa työttömäksi jääminen tarkoittaa edelleenkin huomattavasti suurempaa taloudellista riskiä.
Jos työkykyinen ihminen ei tienaa elantoaan itse, ei hänellä välttämättä ole lainkaan tuloa. Tämä on ollut ideana aikojen alusta, olipa kyse sitten oman ruoan kasvattamisesta tai muusta työnteosta. Tällöin vastaavasti tuloihin iskevä verotuskin voi olla matalampi.
Suomesta katsottuna voi olla vaikea hahmottaa.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan vain noin viidennes maailman työttömistä saa rahallista työttömyysturvaa. Elämme siis herrankukkarossa, vaikka moni mielellään valittaa jo siitä, että saa omasta mielestään liian vähän. Joku kuitenkin aina maksaa sen lystin.
Suomesta katsottuna voi olla vaikea hahmottaa, kuinka poikkeuksellista järjestelmällinen toimeentuloturva maailman mittakaavassa on. Maiden välillä on suuria eroja. Vain 16,7 prosenttia maailman työttömistä saa rahallista työttömyysetuutta.
Työttömyysturvan hyötyjä ei voi kuitenkaan mitata pelkästään sillä, kuinka paljon rahaa työttömille maksetaan. Etuudet ylläpitävät ostovoimaa ja voivat estää työttömyyden muuttumisen asunnottomuudeksi tai pitkäaikaiseksi köyhyydeksi. Sosialistinen valtiomalli perustuu työnteolle ja on rakennettu alunperin sen varaan.
Suomen sosiaali- ja terveysministeriö selvittää nyt, miten työttömyysturvaa pitäisi muuttaa, jotta työn vastaanottaminen olisi nykyistä kannattavampaa. Selvityksen taustalla on vuonna 2024 poistettu työttömyysturvan suojaosa, jonka vaikutuksista työllisyyteen ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa.
Työttömät ottaisivat vastaan nykyistä enemmän osa-aikatyötä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt selvityshankkeen, jossa tarkastellaan osa-aikatyön ja työttömyysturvan yhteensovittamista sekä työn vastaanottamisen taloudellisia kannustimia.
Tavoitteena on löytää keinoja, joilla työttömät ottaisivat vastaan nykyistä enemmän osa-aikatyötä ja osa-aikaisesti työskentelevät voisivat lisätä työtuntejaan tai siirtyä kokoaikatyöhön. Selvitystyön toimikausi alkaa 19. lokakuuta ja päättyy ensi vuonna maaliskuun lopussa.
Nykyinen hallitus on pyrkinyt vähentämään sosiaaliturvamenoja ja vahvistamaan työnteon kannustimia. Yksi merkittävimmistä muutoksista oli työttömyysturvan 300 euron suojaosan poistaminen huhtikuussa 2024.
Aiemmin työtön saattoi ansaita suojaosan verran palkkaa ilman, että ansiot vähensivät työttömyysetuutta. Nykyisin palkkatulot pienentävät soviteltua työttömyysetuutta pääsääntöisesti ensimmäisestä eurosta alkaen.
Tarkoituksena oli parantaa kannustimia.
Suojaosan poistamisen tarkoituksena oli parantaa kannustimia siirtyä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Samalla hallitus kuitenkin arvioi, että muutos saattaa heikentää kokonaan työttömien halukkuutta ottaa vastaan lyhyitä työkeikkoja. Tuet ovat päätuloa, keikat lisä lompakkoon.
Vuonna 2023 annetussa hallituksen esityksessä ei arvioitu suojaosan poistamisen lisäävän työllisyyttä merkittävästi. Muutoksen kokonaisvaikutuksen työllisyyteen arvioitiin jäävän vähäiseksi, ja arvioihin liittyi huomattavaa epävarmuutta.
Nyt ministeriö haluaa selvittää tarkemmin, miten muutokset ovat vaikuttaneet työntekoon.
Soviteltua työttömyysetuutta saavien määrä on vähentynyt suojaosan poistamisen jälkeen. Ministeriö kuitenkin huomauttaa, että saajien määrä on edelleen huomattavasti suurempi kuin ennen suojaosien käyttöönottoa.
Tavoitteena on löytää ratkaisuja
Pelkkä etuuden saajien määrän väheneminen ei vielä osoita, ovatko ihmiset siirtyneet kokoaikatyöhön, jääneet kokonaan työttömiksi vai muuttaneet työntekoaan muulla tavoin.
Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka lisäävät työntekoa ja ovat samalla kustannustehokkaita julkisen talouden kannalta.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö ja ILO
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten eduskunta, työ, työnhaku, työttömyys tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
