Lennon myöhästyminen voi oikeuttaa matkustajan jopa 600 euron suuruiseen korvaukseen. Lentoyhtiö ei kuitenkaan joudu maksamaan korvausta, jos viivästys johtuu esimerkiksi poikkeuksellisen huonosta säästä.
EU-tuomioistuimen tekemä uusi ratkaisu selventää, milloin lentoyhtiö voi vapautua korvausvastuustaan. Euroopan unionin tuomioistuin antoi 8. lokakuuta ratkaisun, jolla on merkitystä myös suomalaisten lentomatkustajien oikeuksille.
Päätös vaikuttaa myös moniin suomalaisiin matkailijoihin
Ratkaisun mukaan lentoyhtiö ei voi kieltäytyä maksamasta myöhästymiskorvausta pelkästään sen perusteella, että lennonjohto on määrännyt lennon lähtemään myöhemmin.
Lentoyhtiön on pystyttävä osoittamaan, mistä lennonjohdon päätös johtui ja miksi viivästystä ei voitu välttää. Käytännössä ratkaisu tarkoittaa, että lennonjohdon päätös ei automaattisesti vapauta lentoyhtiötä korvausten maksamisesta. Ratkaisevaa on viivästyksen todellinen syy.
EU lentomatkustajien oikeuksia koskevien sääntöjen mukaan matkustaja voi saada vakiokorvauksen, jos lento saapuu lopulliseen määränpäähänsä vähintään kolme tuntia aikataulusta myöhässä.
Korvauksen suuruus riippuu lentomatkan pituudesta. Lyhyillä lennoilla korvaus on 250 euroa, keskipitkillä 400 euroa ja pitkillä lennoilla enimmillään 600 euroa.
Force majeure -tilanteesta ei makseta korvauksia
Korvausta ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos lentoyhtiö pystyy osoittamaan, että viivästys johtui poikkeuksellisista olosuhteista. Se tarkoittaa sellaisia olosuhteita, joita ei olisi voitu välttää kohtuullisilla toimenpiteillä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi lentoturvallisuuden vaarantavat sääolosuhteet.
Pelkkä ilmoitus huonosta säästä tai lennonjohdon rajoituksista ei silti välttämättä riitä. Lentoyhtiön on pystyttävä perustelemaan, miten olosuhteet vaikuttivat juuri kyseiseen lentoon.
Tuomioistuimen käsittelemä tapaus sai alkunsa heinäkuussa 2023, kun Turkin Izmiristä Puolan Varsovaan matkalla ollut lento saapui määränpäähänsä yli kolme tuntia myöhässä.
Viivästys oli seurausta kahdesta erillisestä ongelmasta. Ensin lentokoneen edellinen lento myöhästyi, koska lennonjohto oli rajoittanut lentoliikennettä Unkarin ja Romanian ilmatilassa huonon sään vuoksi.
Matkustaja vaati lentoyhtiöltä 400 euron korvausta
Kun kone lopulta saapui Izmiriin, niin siinä havaittiin tekninen vika. Vian korjaamiseen kului yli kaksi tuntia. Matkustaja vaati lentoyhtiöltä 400 euron korvausta. Oikeudelliseksi kysymykseksi nousi, kuinka suuri osa viivästyksestä johtui poikkeuksellisista olosuhteista ja kuinka suuri osa lentoyhtiön vastuulle kuuluvasta teknisestä ongelmasta.
EU-tuomioistuimen mukaan viivästyksen syitä on tarkasteltava erikseen. Jos lento myöhästyy osittain poikkeuksellisen säätilanteen ja osittain tavallisen teknisen vian vuoksi, niin säästä aiheutunut viivästys voidaan vähentää kokonaismyöhästymisestä korvausoikeutta arvioitaessa.
Esimerkiksi jos lento saapuu neljä tuntia myöhässä, mutta tästä kaksi tuntia johtuu todistetusti poikkeuksellisesta säätilanteesta, niin korvauksen kannalta huomioon otettavaa viivästystä jää kaksi tuntia. Tällöin kolmen tunnin raja ei täyty.
Jos taas poikkeuksellisista olosuhteista johtuvan osuuden vähentämisen jälkeen myöhästymistä jää vähintään kolme tuntia, niin matkustajalla voi olla oikeus korvaukseen. Tuomioistuin täsmensi myös, että poikkeuksellisen tapahtuman ei tarvitse yksin aiheuttaa kolmen tunnin myöhästymistä. Lyhyempikin säästä johtunut viivästys voidaan ottaa huomioon kokonaisuutta arvioitaessa.
Lentoyhtiön ensimmäistä kielteistä korvauspäätöstä ei kannata pitää lopullisena.
Moni matkustaja on kohdannut tilanteen, jossa oma lento myöhästyy, koska sama lentokone on saapunut edelliseltä lennolta myöhässä. EU-tuomioistuimen mukaan lentoyhtiö voi tietyissä tilanteissa vedota myös edellisellä lennolla sattuneeseen poikkeukselliseen tapahtumaan.
Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tapahtuman ja seuraavan lennon myöhästymisen välillä on selvä yhteys. Lentoyhtiö ei siis voi automaattisesti perustella viivästystä sillä, että kone oli jo valmiiksi myöhässä. Sen on pystyttävä osoittamaan, miksi aiempi ongelma vaikutti myöhempään lentoon.
Suomalaisen lomamatkailijan kannalta tärkein neuvo lienee se, että lentoyhtiön ensimmäistä kielteistä korvauspäätöstä ei kannata pitää lopullisena.
Jos lento saapuu vähintään kolme tuntia myöhässä, niin matkustajan kannattaa selvittää oikeutensa korvaukseen ja pyytää lentoyhtiöltä tarkka perustelu viivästykselle. Suomessa kuluttaja voi pyytää neuvoa kuluttajaneuvonnasta ja tarvittaessa saattaa asian kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi.
Lähteet: Euroopan unionin tuomioistuin
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten lennonjohto, lentoasema tai laajemmin samasta aihealueesta Matkailu -osioistamme.
