Ruotsissa järjestettiin parlamenttivaalit jo kuukausi sitten, mutta uutta hallitusta ei ole saatu muodostettua. Samaan aikaan poliisi selvittää yli sataa vaalirikosta. Paikallisesti on paljastunut myös ääntenlaskennan virheitä.
Vaalit voittaneen Magdalena Anderssonin mahdolliset hallituskumppanit eivät edes suostu samaan hallitukseen. Nyt Ruotsin syyskuun parlamenttivaalien jälkipyykistä on muodostumassa poikkeuksellisen hankala. Vaikka vaalien voittaja on selvillä paperilla ainakin teoreettisesti, niin maan seuraavasta hallituksesta ei ole vieläkään päästy sopuun.
Yli sata vaalirikosta poliisitutkinnassa
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson ilmoitti tiistaina 13. lokakuuta epäonnistuneensa jälleen hallituksen muodostamisessa. Kyseessä oli jo hänen toinen yrityksensä.
Anderssonin johtama vasemmisto- ja keskustapuolueiden blokki sai syyskuun 13. päivän vaaleissa 176 paikkaa. Nykyisen pääministerin Ulf Kristerssonin oikeistoblokki jäi 173 paikkaan. Voittajan kolmen paikan etumatka riittää enemmistöön, mutta vain jos sen muodostavat puolueet kykenevät yhteistyöhön. Tällä hetkellä ne eivät kykene.
Hallitusneuvottelujen suurin ongelma on keskustapuolueen ja vasemmistopuolueen välinen kiista. Keskustapuolue ei halua vasemmistopuoluetta hallitukseen. Vasemmistopuolue puolestaan vaatii ministerinpaikkoja ehtona Anderssonin hallituksen tukemiselle. Kumpikaan ei ole suostunut luopumaan vaatimuksistaan.
Puolueiden väliset erimielisyydet koskevat erityisesti talouspolitiikkaa. Keskustapuolue kannattaa markkinaliberaalia talouspolitiikkaa, kun taas vasemmistopuolue ajaa vahvempaa julkista sektoria ja laajempaa tulojen uudelleenjakoa.
Puhemies voi tehdä neljä pääministeriehdotusta.
Valtiopäivien puhemies Andreas Norlén aikoo järjestää pääministeriäänestyksen tänään torstaina 15. lokakuuta. Jos Anderssonin ehdokkuus kaatuu, niin hallituksen muodostamista voi seuraavaksi yrittää nykyinen pääministeri Kristersson. Hänelläkään ei kuitenkaan ole enemmistöä ilman tukea nykyisen oppositioblokin puolelta.
Ruotsin perustuslain mukaan puhemies voi tehdä neljä pääministeriehdotusta. Jos kaikki neljä hylätään, maassa on järjestettävä ylimääräiset vaalit.
Hallitusneuvottelut eivät ole ainoa syy, miksi Ruotsin vaalit ovat nousseet otsikoihin. Ruotsin poliisin lokakuun alussa julkaisemien tietojen mukaan viranomaisille oli tehty 110 ilmoitusta mahdollisista äänestämiseen liittyvistä rikoksista kesäkuun puolen välin ja lokakuun 8. päivän välisenä aikana.
Ilmoitukset ovat koskeneet muun muassa äänestäjien epäiltyä painostamista, äänten ostamista ja äänestyslippujen käsittelyyn liittyviä väärinkäytöksiä. Lokakuun 8. päivänä aktiivisia rikostapauksia oli tutkinnassa 28 kappaletta poliisin mukaan.
Rahapalkkioita, valmiiksi täytettyjä äänestyslippuja ja yhteiskuljetuksia
Luvut eivät tarkoita, että 110 vaalirikosta olisi tapahtunut. Osa ilmoituksista voi koskea samoja tapahtumia, eikä rikosepäily välttämättä johda syytteeseen. Epäilyjen määrä on kuitenkin nostanut vaalien järjestämisen ja valvonnan julkisen keskustelun aiheeksi. Yksi huomiota herättäneistä tapauksista liittyy Borlängen kaupunkiin.
Poliisi on selvittänyt väitteitä, joiden mukaan äänestäjille olisi annettu valmiiksi merkittyjä äänestyslippuja ja heitä olisi kuljetettu yhteiskuljetuksilla äänestyspaikoille. Julkisuudessa on esitetty myös epäilyjä siitä, että äänestäjiä olisi houkuteltu rahalla tai ruoalla.
Tapaus on yhdistetty vasemmistopuolueen ehdokkaaseen Mohamed Abdukardir Aliin, joka nousi valtiopäiville 648 henkilökohtaisella äänellä. Ali on kiistänyt osallistuneensa vaalivilppiin.
Vaalien jälkiselvittelyssä on paljastunut myös konkreettisia virheitä. Etelä-Ruotsissa sijaitsevassa Simrishamnissa havaittiin, että 121 ennakkoääntä oli jäänyt laskematta. Niistä 117 arvioitiin kelvollisiksi.
Ruotsissa on myös puolueilla omat äänestyslippunsa.
Virhe voi vaikuttaa kunnallisvaalien paikkajakoon, minkä vuoksi sen oikeudellisia seurauksia on jouduttu selvittämään. Paikallisten vaalien uusiminen on yksi mahdollinen seuraus, jos virheen todetaan vaikuttaneen tulokseen. Ruotsin vaalijärjestelmää on arvosteltu myös sen monimutkaisuuden vuoksi.
Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa on myös puolueilla omat äänestyslippunsa. Jos vaalien tuloksiin liittyvissä valituksissa todettaisiin merkittäviä virheitä, niiden mahdolliset vaikutukset olisi arvioitava erikseen. Pelkät rikosilmoitukset eivät kuitenkaan muuta vaalitulosta, joten tämä tekee koko tilanteesta irvokkaan demokratian toteutumisen kannalta.
Ruotsissa on nähty pitkiä hallitusneuvotteluja ennenkin. Vuoden 2018 vaalien jälkeen uuden hallituksen muodostaminen kesti 134 päivää. Ruotsin vaalisotku on varoituksena myös Suomelle.
Meillä järjestetään seuraavat vaalit huhtikuussa 2027, jolloin suomalaiset valitsevat uuden eduskunnan. Suomalaisten kannattaa tänä vuonna petrata äänestysinnokkuutensa kanssa ja varmistaa uurnilla oma kantansa maamme tulevaisuuteen liittyen.
Eduskuntavaaleihin täytyy voida luottaa
Eduskuntavaaleissa ratkaistaan, ketkä käyttävät Suomessa lainsäädäntövaltaa seuraavat neljä vuotta. Samalla vaalit määrittävät lähtökohdat uuden hallituksen muodostamiselle. On äärimmäisen tärkeää, että vaalien järjestelyihin ja ääntenlaskentaan voidaan luottaa. Jokaisella kansalaisella on oikeus mennä seuraamaan ääntenlaskentaa, mikä osaltaan estää väärinkäytöksiä.
Tiukoissa vaaleissa pienilläkin virheillä voi olla merkitystä. Suomessa äänestäjä kirjoittaa ehdokkaansa numeron tyhjään äänestyslippuun. Ruotsissa puolueilla on omat äänestyslippunsa, joihin ehdokkaiden nimet voidaan painaa valmiiksi.
Suomessa olisi perusteltua varmistaa hyvissä ajoin ennen kevään vaaleja, että vaalitoimitsijoiden koulutus, ennakkoäänestyksen valvonta ja ääntenlaskennan tarkistusmenettelyt ovat kunnossa.
Lähde: Reuters
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten eduskuntavaalit, vaalit tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
