Suomen poliittisessa historiassa on tehty suoraan sanottuna todella surkeita päätöksiä. Välillä on onnistuttu, mutta toisinaan huonojen hallitusten seurauksia joudutaan makselemaan vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Maksajina ovat tavalliset, työssäkäyvät kansalaiset.
Yksi emämunaukseksi osoittautuneista päätöksistä on sote-uudistus. Siinä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille. Suuri ja mahtava ei ole automaattisesti toimiva tai taloudellisesti järkevä ratkaisu.
Sote-uudistuksen toteutukselle rajua kritiikkiä
Startup-sijoittaja ja tietokirjailija Kim Väisänen pitää nykyistä sote-mallia itseasiassa kaikkein huonoimpana mahdollisena ratkaisuna.
Väisänen käsittelee Paskaa politiikkaa -kirjassaan Suomen historian epäonnistuneimpia poliittisia päätöksiä. Kirja ilmestyy tammikuussa. Siihen on valittu 15 ratkaisua, joiden seuraukset näkyvät esimerkiksi terveydenhuollossa, julkisessa taloudessa ja kansalaisten arjessa. Sote-uudistus on niistä yksi.
Vuoden 2023 alussa voimaan tullut uudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuun pääosin 21 hyvinvointialueelle. Helsinki jäi järjestämään omat palvelunsa itse. HUS vastaa erikseen säädetyistä erikoissairaanhoidon tehtävistä Uudellamaalla.
Uudistuksen tavoitteena oli parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta, hillitä kustannusten kasvua ja turvata palvelut kaikkialla Suomessa.
Monessa maalaiskylässä kaivataan takaisin pieniä ja paikallisia lääkärinvastaanottoja.
Käytännössä hyvinvointialueet ovat kuitenkin joutuneet kamppailemaan ennätyslukemiin kasvaneiden talousongelmien kanssa. Kärsijöinä ovat pienempien kuntien asukkaat, jotka aiemmin saivat nopeaa ja hyvää palvelua. Säästöjä on haettu muun muassa palveluverkkoa karsimalla.
Suomen pitkät välimatkat tekevät terveydenhuollon keskittämisestä hullukurisen ratkaisun. Suuressa kaupungissa terveysaseman vaihtuminen voi tarkoittaa muutaman kilometrin pituista lisämatkaa. Maaseudulla lähivastaanoton sulkeminen voi puolestaan tarkoittaa kymmenien, ellei jopa satojen kilometrien matkaa lääkäriin. Tässä ei ole mitään järkeä.
Palveluiden keskittämistä perustellaan usein henkilöstön saatavuudella ja kustannussäästöillä. Samalla on kuitenkin syytä kysyä, kuinka paljon säästöjä syntyy, jos potilaiden hoitoon hakeutuminen vaikeutuu. Mistä hyvästä veroja enää edes maksetaan?
Monessa maalaiskylässä kaivataan takaisin pieniä ja paikallisia lääkärinvastaanottoja. Olisi ideaalia, että koko perhe voisi asioida lähellä työskentelevän ja tutun lääkärin luona. Omalääkärimallissa saman katon alta saisi tavallisimmat perusterveydenhuollon palvelut, ja erikoissairaanhoitoon voisi tarvittaessa hakeutua suurempaan yksikköön oman lääkärin lähetteellä.
”Erittäin paskatkin päätökset säilyvät hengissä.”
Suomen pitkien välimatkojen vuoksi palveluiden keskittäminen ei välttämättä tuo sellaisia säästöjä kuin hallinnollisissa laskelmissa ennakoidaan. Ilmaan on jopa heitetty ideoita siitä, miten Kela-taksien kustannuksilla voitaisiin kenties rahoittaa paikallisia lääkäripalveluita, jos kuljetusten ja lähipalveluiden todellisia kustannuksia vertailtaisiin.
Pitkä hoitosuhde voisi vähentää tarpeettomia tutkimuksia ja helpottaa sairauksien ennaltaehkäisyä. Yhdeltä luukulta saisi kaikki tarvittavat perusterveyspalvelut.
Väisäsen mukaan suomalaisen politiikan ongelmana ei ole pelkästään se, että huonoja päätöksiä tehdään. Vielä suurempi ongelma on niiden pitkäikäisyys. Poliitikot pitävät omista pyhistä lehmistään kiinni kynsin ja hampain arvovallan vuoksi, eikä siksi, että ne oikeasti toimisivat.
– Suomalaisen poliittisen päätöksenteon erikoisuus on se, että erittäin paskatkin päätökset säilyvät hengissä jopa vuosikymmeniä. Maan tapa on kutsua tätä parlamentaariseksi jatkuvuudeksi, Väisänen sanoo.
Paskaa politiikkaa -teos käsittelee myös Apottia
Hänen mukaansa kirjaan valituista 15 päätöksestä vain yksi onnistuttiin kumoamaan parissa vuodessa. Muut ovat säilyneet huomattavasti pidempään.
– Kun tutkittu tieto ja poliittinen hengissäpysymisvietti kohtaavat, jälkimmäinen voittaa aina, Väisänen toteaa.
Paskaa politiikkaa -teos käsittelee myös muita suomalaisen päätöksenteon kalliita ja kiistanalaisia ratkaisuja. Kirjan aiheisiin kuuluvat esimerkiksi Apotti-potilastietojärjestelmä ja eläkeiän nostamiseen liittyvät päätökset. Väisänen tarkastelee päätösten syntyä, niiden taustalla vaikuttaneita syitä ja sitä, mitä virheistä olisi voitu oppia.
Kirja ilmestyy juuri sopivasti ennen kevään eduskuntavaaleja. Väisänen haluaa herättää keskustelua siitä, millaista vastuuta poliitikkojen pitäisi kantaa julkisilla varoilla tehtävistä ratkaisuista.
Lähde: Tammi, Paskaa politiikkaa
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten eduskunta, eduskuntavaalit tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
