Kekri oli suomalaisille aikanaan yksi vuoden tärkeimmistä juhlista. Sadonkorjuun päättymiseen liittyi myös uskomuksia vainajista, hengistä ja yliluonnollisista olennoista.
Monet haluavat kunnioittaa juhlapäivän vietossa suomalaisia perinteisiä, vaikka kristinuskon tuoma pyhäinpäivä ja amerikkalainen halloween ovat vallanneet tapahtuman vietosta oman siivunsa.
Museo Eliel järjestää kekritapahtumia
Joensuussa vanhat perinteet heräävät henkiin lokakuussa. Museo Eliel järjestää kekritapahtumia 21.–30. lokakuuta välisellä ajalla. Mukana ovat myös kaupungintalon kuuluisat kummitukset Hilppa ja Jani.
Ennen kuin pyhäinpäivä ja halloween saapuivat nykymuodossaan Suomeen, maassamme vietettiin kekriä. Se oli maatalousyhteiskunnan suuri syysjuhla, jolla juhlistettiin satokauden päättymistä ja uuden vuodenkierron alkamista.
Kekrin ajankohta vaihteli paikkakunnittain, mutta juhlaa vietettiin tavallisesti syksyn viimeisten maataloustöiden valmistuttua. Kekriin liittyi runsaan syömisen ja yhdessäolon lisäksi myös uskomuksia tuonpuoleisesta.
Kansanperinteen mukaan vainajien henget saattoivat vierailla entisissä kodeissaan. Niiden uskottiin tarvitsevan ruokaa, lämpöä ja saunomismahdollisuuden.
Kaupungintalo tunnetaan erityisesti Hilppa-nimisestä aaveesta.
Myös naamioituminen kuului juhlaan. Kekripukit ja keyrittäret kiersivät talosta taloon pyytämässä kestitystä. Vieraita ei kannattanut kohdella huonosti, sillä perinteeseen liittyi myös uhkauksia ja kepposia. Monet kekrin vanhoista tavoista muistuttavat nykyistä halloweenia, vaikka juhlien historiallinen tausta on erilainen.
Joensuun Museo Eliel nostaa lokakuun lopulla esille erityisesti suomalaisen kansanperinteen salaperäisen puolen. Tapahtumasarjan erikoisuuksiin kuuluu perjantaina 30. lokakuuta järjestettävä tilaisuus, jossa käsitellään Joensuun vanhan kaupungintalon kummitustarinoita.
Kaupungintalo tunnetaan erityisesti Hilppa-nimisestä aaveesta, johon liittyviä kertomuksia on kulkenut kaupunginteatterin piirissä.
Nyt Hilppa on saanut rinnalleen toisenkin kummitushahmon. Museon mukaan vanhassa kaupungintalossa on havaittu museotoiminnan alettua ilmiöitä, jotka ovat synnyttäneet kertomuksia Jani-nimisestä kummituksesta. Kummitustarinoita tarkastellaan tapahtumassa kansanperinteen ja kokemuskertomusten näkökulmasta.
Osallistujat saavat kertoa omia kokemuksiaan
Perinteentutkija Johanna Leppänen on perehtynyt Hilppaan liittyviin kertomuksiin opinnäytetyössään, jossa hän on haastatellut aiheesta tietäviä ihmisiä. Tilaisuudessa kuullaan myös museon amanuenssi Ella Törmikoskea. Osallistujat voivat kertoa omia paikallisia kummituskokemuksiaan joko suullisesti tai kirjallisesti.
Kaupungintalon kummitusjuttuja käsittelevä tilaisuus alkaa 30. lokakuuta kello 17:00. Mukaan mahtuu 40 ensimmäistä osallistujaa. Kekrin viettoon liittyi myös niin sanottu jakoaika, jolla tarkoitettiin vanhan ja uuden vuodenkierron välistä ajanjaksoa.
Kansanuskomuksissa jakoaikaa pidettiin poikkeuksellisena ja jopa vaarallisena. Tuolloin arkisen maailman ja tuonpuoleisen välisen rajan uskottiin olevan tavallista häilyvämpi. Joensuussa näihin käsityksiin perehdytään torstaina 29. lokakuuta järjestettävillä Henkimaailman hommia -opastuksilla.
Kierroksilla käsitellään vainajiin, henkiin ja kekrin viettoon liittyviä tapoja sekä sitä, miksi vuodenkierron taitekohtaan yhdistettiin pelottavia uskomuksia. Keskiviikkona 28. lokakuuta järjestettävä Mikä meitä pelotti?
Museo Elielin kekriohjelmassa on myös lapsille suunnattuja tapahtumia.
Pakanajuhlasta pyhäinpäivään -opastus puolestaan kertoo, miten käsitykset piruista, paholaisesta ja vainajista ovat muuttuneet eri aikakausina. Museo Elielin kekriohjelmassa on myös lapsille suunnattuja tapahtumia.
Lauantaina 24. lokakuuta järjestettävässä perhepäivässä voi valmistaa kekrinaamioita luonnonmateriaaleista, kokeilla UV-kasvomaalausta ja osallistua kansanperinteen outoja olentoja käsitteleville opastuksille. Museoon saa saapua myös naamiaisasussa.
Aikuisille ja nuorille suunnattu Ylimaallista! -opastus tutustuttaa suomalaisiin uskomustarinoihin ja yliluonnollisiin olentoihin. Tapahtumasarja alkaa keskiviikkona 21. lokakuuta karjalaisen juhlaperinteen luennolla.
Siinä käsitellään vuodenkierron juhlia sekä sitä, miten vanhat kansanuskomukset ja kristilliset perinteet ovat vaikuttaneet toisiinsa. Luennon pitää karjalaiseen kansanperinteeseen perehtynyt Annamari Liuha.
Lähde: Joensuun museot
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten aave, Joensuu, kummitus tai laajemmin samasta aihealueesta Matkailu -osioistamme.
