Suomalaisista 61 prosenttia on joskus yllättynyt myrskyn voimakkuudesta. Asia käy ilmi vakuutusyhtiö Ifin syyskuussa 2026 teettämän kyselytutkimuksen tuloksista.
Tutkimuksen mukaan 72 prosenttia suomalaisista on kärsinyt myrskyjen seurauksista. Haitoista yleisin oli sähkökatko, jonka nosti esiin 58 prosenttia vastaajista.
Moni suomalainen kärsinyt myrskyjen seurauksista
Toiseksi yleisin haitta oli puiden kaatuminen omalle tontille, jonka mainitsi 23 prosenttia vastaajista. Kolmantena nousi esiin häiriöt matkustamiseen.
– Vaikka Suomessa myrskyistä varoitetaan hyvin, kolme viidestä suomalaisesta kertoo myrskyn rajuuden päässeen joskus yllättämään. Siksi on hyvä pohtia, miten ihmiset saataisiin reagoimaan varoituksiin entistä paremmin. Jo pienillä ennakoivilla toimilla voi usein merkittävästi vähentää myrskyn vahinkoja, kertoo tiedotteessa Ifin korjausjohtaja Tia Mäki.
Myrskyt painottuvat yhtiön vahinkotilastoissa erityisesti loppuvuoteen. Neljä viidestä vuoden 2010 jälkeen eniten vahinkoja aiheuttaneesta myrskystä on sattunut marras-joulukuussa.
Edellä mainituissa myrskyissä vakuutusyhtiön henkilöasiakkaille maksettu keskivahinko on vaihdellut noin 1 400 eurosta 5 900 euroon. Tyypillisiä myrskyvahinkoja ovat kaatuneiden puiden aiheuttamat vauriot ja sähkökatkoista aiheutuvat vahingot.
Myrskyjä ja rajuilmoja nimetään Suomessa nimipäiväkalenterin mukaan.
Mäen mukaan myrskyihin liittyy usein myös voimakkaita sateita. Tämän vuoksi olisi tärkeää huolehtia esimerkiksi siitä, että viemärit ja sadevesikaivot vetävät ja vesi pääsee kulkemaan pois rakennusten ympäriltä.
– Katon kunnon säännöllinen tarkistaminen ja tarvittavien korjausten tekeminen viivyttelemättä on myös hyvin tärkeä, Mäki kertoo.
Voimakkaita myrskyjä ja rajuilmoja nimetään Suomessa nimipäiväkalenterin mukaan. Nimeksi valitaan ensimmäinen käyttämätön nimi.
Kyselyssä joka kolmas suomalainen arvioi varautuvansa ainakin hieman enemmän, jos myrskyllä olisi tavallista etunimeä vakavammaksi tai uhkaavammaksi koettu nimi. Alle 30-vuotiaista tätä mieltä oli 42 prosenttia.
Tutkimuksessa kysyttiin myös yksittäisiä sopivampia nimiä myrskyille. Vastaajista 33 prosenttia arvioi suhtautuvansa Lucifer-nimiseen myrskyyn vakavammin, ja Hannibal-nimiseen myrskyyn arvioi suhtautuvan vakavammin 24 prosenttia.
Nimi ei kuitenkaan ole lopulta ratkaisevin tekijä.
Erkki-nimiseen myrskyyn suhtautuisi kyselyn mukaan vakavammin vain 3 prosenttia ja Anna-myrskyyn 2 prosenttia.
– Tutkimusten mukaan nimet, joissa on paljon voimakkaita konsonantteja, kuten p, t, k ja g, koetaan pelottavammiksi. Nykyään etunimissä suositaan pehmeämmin sointuvia, vokaalipitoisia nimiä, joten konsonanttipitoinen nimi erottuu joukosta ja herättää huomiota, kommentoi professori
Nimi ei kuitenkaan ole lopulta ratkaisevin tekijä. Vastaajista 65 prosenttia koki, että selkeämmät varoitusluokitukset viranomaisilta saisivat varautumaan myrskyyn nykyistä paremmin
Ifin kyselytutkimukseen vastasi 1 012 täysi-ikäistä suomalaista 21.-29. syyskuuta 2026. Tulosten virhemarginaali on enintään ±2,8 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla.
Tutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov. Vastaava tutkimus toteutettiin samaan aikaan myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Lähde: If
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten myrsky tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
