Korkein hallinto-oikeus antoi äskettäin mielenkiintoisen ennakkopäätöksen pysäköintitalojen kiinteistöverotusta koskien. Ratkaisussa on kyse siitä, millä veroprosentilla asunto-osakeyhtiöiden omistamaa pysäköintitaloa tulee verottaa.
Päätöksen mukaan asia riippuu siitä, palveleeko parkkitalo suoraan asuinrakennuksia, vaikka se sijaitseekin eri tontilla.
Kaikki sai alkunsa vuonna 2021. Verohallinto määräsi Vantaalla sijaitsevan pysäköintitalon kiinteistöveron yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Asunto-osakeyhtiö omisti pysäköintitalosta osan yhdessä kuuden muun asunto-osakeyhtiön kanssa. Yhtiön näkemyksen mukaan pysäköintitalo palveli yksinomaan asukkaiden pysäköintiä. Siksi sen olisi pitänyt kuulua vakituisten asuinrakennusten alempaan veroluokkaan.
Verohallinto oli eri mieltä ja katsoi pysäköintitalon olevan erillinen rakennus, jota tuli verottaa kalliimman ja yleisen veroprosentin mukaan.
Asunto-osakeyhtiö vei asian ensin verotuksen oikaisulautakuntaan, joka hylkäsi yhtiön vaatimuksen maaliskuussa 2023. Tämän jälkeen yhtiö valitti Helsingin hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeus asettui Verohallinnon kannalle. Oikeus katsoi perusteluksi sen, että pysäköintitalo sijaitsi eri kiinteistöllä kuin asuinrakennukset. Lisäksi osa autopaikoista oli varattu myös muille käyttäjille. Siksi sitä ei voitu pitää vakituiseen asumiseen liittyvänä autotallirakennuksena.
Asunto-osakeyhtiö haki valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja se päätti ottaa asian tutkittavakseen. Korkein hallinto-oikeus tarkasteli kokonaisuutta laajasti.
Tarkastelussa katsottiin asemakaavaa, asunto-osakeyhtiöiden välisiä rasite- ja hallinnanjakosopimuksia sekä pysäköintitalon tosiasiallista käyttötarkoitusta. Oikeus totesi, että pysäköintitalo oli rakennettu nimenomaan palvelemaan alueen asuinrakennuksia. Tonttien muodostama kokonaisuus oli kiinteistöoikeudellisesti yhtenäinen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa ei ollut ratkaisevaa se, sijaitsiko pysäköintitalo eri tontilla kuin asuinrakennukset tai se, että osa autopaikoista oli järjestetty rasitteiden kautta. Olennaista oli pysäköintitalon objektiivinen käyttötarkoitus. Sen todettiin liittyvän välittömästi vakituiseen asumiseen.
Toisin sanoen parkkihalli rinnastui kiinteistöverolaissa tarkoitettuun autotallirakennukseen. Näin ollen siihen tuli soveltaa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia.
Lopputuloksena korkein hallinto-oikeus kumosi sekä hallinto-oikeuden että verotuksen oikaisulautakunnan päätökset ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Verohallinnon on nyt määrättävä pysäköintitalon kiinteistövero alempaa asuinrakennusten veroprosenttia käyttäen.
Voit lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten pysäköinti tai laajemmin tästä aihealueesta Uutiset -osioistamme.
