Moni olisi varmasti innoissaan, jos kuntosalijäsenyys, tanssitunti tai muu liikuntaharrastus olisi aiempaa edullisempaa. Yksi vaihtoehto olisi se, että liikuntayrittäjien ja palveluiden verotusta muutetaan.
Valtiovarainministeriön tuoreen selvityksen mukaan verottamisen kautta syntyvät mahdollisuudet ovat yllättävän rajalliset.
ALV-muutos kannustaa liikkumaan
Selvityksessä arvioitiin, voisiko liikuntapalvelujen arvonlisäverotusta selkeyttää niin, että se kannustaisi suomalaisia liikkumaan enemmän. Johtopäätöksen mukaan arvonlisäverojärjestelmä soveltuu valitettavan huonosti liikunnan kannustamiseen, eikä verokantoja muuttamalla pystyttäisi ratkaisemaan kaikkia alan ongelmia.
Yksi suurimmista ongelmista liittyy siihen, miten erilaisia liikuntapalveluja verotetaan. Suomessa ohjattuun liikuntaan sovelletaan 13,5 prosentin arvonlisäveroa. Sen sijaan, jos palvelun katsotaan olevan varsinaista opetusta tai valmennusta, niin verokanta on silloin 25,5 prosenttia.
Käytännössä rajanveto on aiheuttanut runsaasti tulkintaongelmia esimerkiksi liikunta-alan yrittäjille. Selvityksessä esitetään kaksi vaihtoehtoa tilanteen selkeyttämiseksi. Ensimmäinen olisi laajentaa alennetun 13,5 prosentin verokannan soveltamista nykyistä useampiin ohjattuihin liikuntapalveluihin.
Tällöin esimerkiksi ohjauksen määrä tai opetuksellinen tavoite ei automaattisesti nostaisi verokantaa. Toinen vaihtoehto olisi luopua liikuntapalvelujen alennetusta verokannasta kokonaan, jolloin kaikki liikuntapalvelut siirtyisivät 25,5 prosentin yleisen arvonlisäveron piiriin.
Liikuntaa voidaan tukea tehokkaammin muilla tukijärjestelmillä.
Jälkimmäinen vaihtoehto poistaisi verotuksen tulkintaongelmat lähes kokonaan. Se sai lausuntokierroksella yksimielisen vastustuksen. Lausuntojen antajien mukaan muutos voisi nostaa liikuntapalvelujen hintoja merkittävästi ja vähentää liikunnan harrastamista, mikä olisi ristiriidassa hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteiden kanssa.
Suomalaisia tulisi kannustaa liikkumaan enemmän. Selvityksen mukaan alennetun verokannan laajentaminen ei poistaisi kaikkia tulkintaongelmia. Lisäksi EU-arvonlisäverodirektiivi rajoittaa sitä, kuinka laajasti Suomi voi kansallisesti muuttaa liikuntapalvelujen verotusta.
Monissa tilanteissa verokohtelu jouduttaisiin jatkossakin ratkaisemaan Verohallinnon ohjeiden tai oikeuskäytännön perusteella. Selvityksen mukaan ei myöskään ole varmuutta siitä, siirtyisikö mahdollinen veronalennus suoraan liikuntapalvelujen hintoihin vai jäisikö osa hyödystä yrityksille.
Ministeriön näkemyksen mukaan liikuntaa voidaan tukea tehokkaammin muilla tukijärjestelmillä, jotka voidaan kohdentaa tarkemmin haluttuihin kohteisiin.
Lähde: Valtioneuvosto
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten eduskunta, kuntoilu, kuntosali, liikunta tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
