Espanjalaiset tutkijat ovat tunnistaneet aiemmin tuntemattoman esihistoriallisen petoeläinlajin. Lajin fossiili löydettiin itseasiassa lähes 30 vuotta sitten Kataloniasta. Se oli unohtunut varastoon.
Kyseessä on noin 15,9 miljoonaa vuotta sitten elänyt niin sanottu karhukoira tai koirakarhu. Laji sai tieteelliseksi nimekseen Paludocyon moyasolai.
Paludocyon moyasolai
Löytö tehtiin 1990-luvulla Els Casotsin fossiilialueella Barcelonan lähistöllä. Tuolloin tutkijat uskoivat kallon kuuluvan jo tunnettuun lajiin, minkä vuoksi fossiili siirrettiin varastoon odottamaan mahdollisia myöhempiä tutkimuksia.
Fossiilia tarkasteltiin vuonna 2014 uudelleen väitöskirjatyön yhteydessä. Tutkijat huomasivat, että kallo ei vastannutkaan aiemmin tunnettua lajia.
Useita vuosia kestäneiden tutkimusten jälkeen kansainvälinen tutkimusryhmä vahvisti, että kyseessä oli kokonaan uusi laji. Tutkimus julkaistiin Journal of Mammalian Evolution -tiedelehdessä.
Kyseessä ei ole karhu eikä koira. Ne kuuluivat nykyisin sukupuuttoon kuolleeseen petoeläinryhmään, jossa yhdistyivät molempien eläinryhmien piirteet.
Metsästi todennäköisesti pieniä ja keskikokoisia eläimiä.
Tutkijoiden mukaan laji oli suurikokoisen koiran kokoinen ja painoi arviolta 50–70 kilogrammaa. Se oli huomattavasti pienempi kuin aiemmin tunnetut saman suvun lajit, jotka saattoivat kasvaa jopa leijonan tai tiikerin kokoisiksi ja painaa lähes 200 kiloa.
Löydetty kallo, hampaat ja poskihammas paljastivat myös mielenkiintoisen purukaluston. Sen perusteella eläin oli niin sanottu mesopeto, joka söi sekä lihaa että muuta ravintoa. Se metsästi todennäköisesti pieniä ja keskikokoisia eläimiä, kuten varhaisia peuroja, nautaeläimiä ja villisikojen esi-isiä.
Kun Paludocyon moyasolai eli noin 15,9 miljoonaa vuotta sitten, nykyinen Katalonia näytti hyvin erilaiselta kuin nykyään.
Ympäristö auttoi säilyttämään eläinten jäänteet.
Alueella sijaitsi matala laguuni, jota ympäröivät trooppiset metsät. Samoilla alueilla elivät myös krokotiilit, käärmeet, kalat sekä suuri määrä nisäkäslajeja.
Tutkijoiden mukaan mutainen ympäristö auttoi säilyttämään eläinten jäänteet poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Ruumiit hautautuivat nopeasti mutaan eivätkä päässeet hajoamaan.
Tutkijoiden mukaan uusi laji täydentää kuvaa siitä, millaisia suurpetoja Euroopassa eli noin 23–5 miljoonaa vuotta sitten.
Alueen ilmasto muuttui vähitellen trooppisesta kuivemmaksi. Lajin eläinryhmä hallitsi aikoinaan laajoja alueita Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta kuoli lopulta sukupuuttoon miljoonia vuosia sitten.
Lähde: Journal of Mammalian Evolution
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten fossiili, karhu, koira tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
