Suomen luonnosta on kantautunut positiivisia uutisia. Päiväperhosia ja kimalaisia on havaittu tänä kesänä selvästi enemmän kuin kesällä 2025, kertoo Suomen ympäristökeskus.
Suomen ympäristökeskuksen kokoamien havaintoaineistojen mukaan päiväperhosten kokonaismäärä kasvoi 43 prosenttia. Kimalaisten kokonaismäärä puolestaan kasvoi jopa 69 prosenttia.
Pölyttäjien määrässä positiivista kasvua
Havaittujen pölyttäjien määrään vaikuttivat todennäköisesti kuluvan kesän olosuhteet Suomessa. Kevät alkoi ennätyksellisen kuivana, mutta toukokuun lopun jälkeen säässä ovat vuorotelleet sateet ja lämpimät jaksot.
Olosuhteiden ansiosta pölyttäjille on löytynyt sekä ravintoa että niiden liikkumiseen ja lisääntymiseen hyvin sopivia jaksoja. Päiväperhosia ja kimalaisia havaittiin runsaasti ajankohtaan nähden vielä elokuun alussa.
Kesän havaintojen ennakkotietojen perusteella yleisimmistä päiväperhosista 25 lajia runsastui viime kesästä ja 11 väheni. Noin kolmanneksella lajeista määrät pysyivät lähellä edellisvuoden tasoa.
– Perhoskesä alkoi keväällä melko tavanomaisena, mutta kesäkuusta alkaen useimpia päiväperhoslajeja on havaittu viime vuotta enemmän, kertoo tiedotteessa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä.
”Kuivan kevään jälkeen kesä oli tasaisen lämmin ja sateinen.”
Heliölän mukaan tämän kesän tilanne ei kerro lajien pitkän aikavälin kehityksestä. Hyönteisten määrät vaihtelevat vuodesta toiseen, ja 2000-luvun aikana päiväperhosten kannat ovat keskimäärin taantuneet.
Vähentyneiden lajien joukossa on erityisesti kevätkauden perhosia, joihin huhti-toukokuun kuivuus saattoi vaikuttaa. Sen sijaan keski- ja loppukesän lajeja, kuten nokkos- ja neitoperhosia esiintyi nyt paria edellisvuotta runsaammin.
Kimalaisten kohdella yleisimmistä yksittäisistä lajeista 13 runsaasti ja neljä väheni. Kimalaisten vuosittaiset kannanmuutokset ovat olleet suuria vuodesta 2019 alkaneessa seurannassa.
Mesikasvien tarjonta pysyi hyvänä
Viime kesänä kimalaisia esiintyi keskimäärin yhtä paljon kuin vuosina 2019-2024. Tänä kesänä kimalaisia on havaittu huomattavasti enemmän.
– Kimalaiset hyötyivät siitä, että kuivan kevään jälkeen kesä oli tasaisen lämmin ja sateinen. Tämän ansiosta mesikasvien tarjonta pysyi hyvänä, joten pesissä kehittyville toukille oli runsaasti ravintoa, Heliölä kertoo.
Yleisimpiä kimalaislajeja olivat haastavasti erotettavat mantu- ja kontukimalainen sekä peltokimalainen. Vähälukuisista lajeista eniten esiintyi hevos- ja pitkäsiipikimalaisia.
Tiedot pölyttäjien runsaudesta perustuvat Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämiin kansalaisseurantoihin. Arviot perustuvat 5. elokuuta 2026 tallennettuihin havaintoihin, jotka kattavat yli puolet kesän aineistosta.
Kesällä 2027 käynnistyy EU:n yhteinen pölyttäjäseuranta. Suomessa seurannan järjestämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus.
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten kimalainen, luonto, perhonen tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
