Miksi jotkin päivän aikana tapahtuneet asiat jäävät mieleen vuosiksi, kun taas toiset unohtuvat lähes saman tien?
Tuore tutkimus antaa uuden vihjeen siitä, miten aivot saattavat tehdä valinnan muistamisen ja unohtamisen välillä.
Merkitään jo oppimishetkellä
PLOS Biology -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan aivot näyttävät merkitsevän jo oppimishetkellä osan kokemuksista myöhempää käsittelyä varten. Nukkuessa jotkut muistot saattavat saada eräänlaisen etusijan ja vahvistua pitkäkestoisiksi muistoiksi.
Tutkimukseen osallistui 31 tervettä 18–23-vuotiasta aikuista. He opettelivat sanojen ja esineiden kuvien muodostamia pareja samalla, kun mitattiin heidän aivojensa sähköistä toimintaa. Muistia testattiin heti oppimisen jälkeen ja uudelleen kahden tunnin kuluttua.
Toisella tutkimuskerralla osallistujat saivat nukkua päiväunet välissä. Toisella kerralla he pysyivät hereillä ja katsoivat luontodokumentteja.
Uni osoittautui muistamisen kannalta hyödylliseksi. Opittujen sana–esine-parien säilyminen muistissa oli parempaa nukkumisen kuin valveillaolon jälkeen.
Tutkijoiden mukaan aivot merkitsevät osan muistoista.
Tutkijoita kiinnosti erityisesti se, tapahtuiko aivoissa jo oppimisen aikana jotakin, mikä ennusti myöhempää muistamista.
Huomio kiinnittyi theta-aaltoihin eli noin 3–8 hertsin taajuudella esiintyvään aivotoimintaan. Oppimishetkellä voimakkaampi theta-aktiivisuus liittyi niihin asioihin, jotka osallistujat muistivat myöhemmin nukkumisen jälkeen.
Samanlaista yhteyttä ei havaittu silloin, kun oppimista seurannut kahden tunnin jakso vietettiin hereillä. Tutkijoiden mukaan aivot merkitsevät osan muistoista.
Muistojen valikoituminen on tärkeä ominaisuus ihmisillä. Jos jokainen nähty esine, kuultu keskustelu ja arkinen tapahtuma tallentuisi samanarvoisena pitkäkestoiseen muistiin, niin olennaisen tiedon löytäminen valtavasta tietomäärästä olisi vaikeaa.
Theta-aktiivisuus saattaa olla osa mekanismia, jonka avulla tällainen valinta toteutuu.
Tutkijoiden mukaan esimerkiksi kokemuksen merkityksellisyys, uutuus ja tulevaisuuden kannalta tärkeäksi koettu tieto voivat vaikuttaa siihen, mitkä muistot saavat etusijan unen aikana. Nyt havaittu theta-aktiivisuus saattaa olla osa mekanismia, jonka avulla tällainen valinta toteutuu.
Havainnoilla saattaa tulevaisuudessa olla merkitystä myös mielenterveyden tutkimuksessa.
Tutkijat nostavat yhdeksi esimerkiksi masennuksen, jossa huomio voi painottua kielteiseen tietoon myönteisten kokemusten kustannuksella.
Jos muistojen valikoitumisen biologisia mekanismeja opitaan ymmärtämään paremmin, niin tutkimus voi pitkällä aikavälillä avata uusia näkökulmia myös siihen, miksi tietyntyyppiset kokemukset jäävät joillakin ihmisillä muita voimakkaammin mieleen.
Lähde: PLOS Biology
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten aivot, perhe, vanhemmat tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
